Yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia toimintarajoitteisille lapsille ja nuorille

Kyselytutkimuksellä kerättiin tietoa toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa-ajasta. Lisäotoksen toteuttivat yhteistyössä valtion nuorisoneuvosto, valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Nuorisotutkimusverkosto.

Valtion nuorisoneuvoston pääsihteeri Martti Rasan mukaan harrastukset ovat tärkeä nuorisopoliittinen asia, sillä ne antavat mielekästä sisältöä lasten ja nuorten elämään. Tavoitteena on, että jokaisella olisi edes yksi harrastus – oli se sitten liikunnallinen tai joku muu itseä kiinnostava asia, jota voi harrastaa vaikka kotona. 

Kaiken liikunnan tai vapaa-ajan toiminnan ei tarvitse tähdätä kilpaurheiluun, mutta esim. paraurheilijoiden saavutukset saattavat innostaa ja kannustaa kohti omia tavoitteita. 

– Kaikki tarvitsevat hyviä esikuvia, mutta etenkin vammaisille ihmisille niillä on erityisen suuri merkitys, pohti Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen. 

Liikunnan harrastamisen motiivit ovat toimintarajoitteisilla lapsilla ja nuorilla hyvin samanlaisia kuin muillakin. Harrastamisen tulee olla kivaa, tuottaa iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä mahdollistaa kaverien saaminen. Kilpailulliset ja huippu-urheilulliset tavoitteet ovat toissijaisia. 

Suosituimpia harrastuksia ovat uinti ja tietokonepelit

Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret ovat samanikäistä väestöä tyytyväisempiä elämäänsä kaiken kaikkiaan. He antoivat paremmat kouluarvosanat mm. taloudelliselle tilanteelleen sekä tyytyväisyydelle ulkonäköönsä, kun taas fyysinen kunto koettiin heikommaksi perusotokseen verrattuna. 

Tutkimuksen vastaajista 81 % kertoi, että heillä on joku vapaa-ajan harrastus. Niitä olivat mm. tietokonepelit, lukeminen, kuvataide ja musiikin tekeminen. 

Tutkimuksen mukaan 78 % toimintarajoitteisista lapsista ja nuorista harrastaa jotain liikuntamuotoa. Luku on alhaisempi verrattuna samanikäiseen perusotokseen verrattuna (93 %). 

Suosituimmat liikuntaharrastukset ovat:
1.    Uinti
2.    Ulkoilu/kävely
3.    Pyöräily
4.    Jalkapallo
5.    Ratsastus

Myös sähly, hiihto, tanssi ja lenkkeily ylsivät suosittujen lajien joukkoon. 

Maantieteellinen epätasa-arvo harrastusmahdollisuuksissa

Tutkimuksessa korostuivat maantieteelliset erot. Palveluita on paremmin tarjolla isoissa kaupungeissa kuin pienillä paikkakunnilla, joissa erityistarpeita on haastavampaa huomioida. 

Valtakunnallisen vammaisneuvoston edustaja Jukka Sariola muistutti paikalla olleita asiantuntijoita ja tutkijoita YK:n vammaissopimuksen toteutumisesta. Myös lapsille ja nuorille tulee tarjota yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan sekä urheiluun.

Kiusaaminen ja syrjintä yleisempää

Lähes puolet vastaajista on kokenut harrastusten parissa kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Nämä korostuivat toimintarajoitteisten vastauksissa. Vastaajat kertoivat kokeneensa pilkkaamista, nimittelyä, vähättelyä ja ryhmästä eristämistä myös aikuisten, omien vanhempiensa tai valmentajiensa taholta. 

– Etenkin aikuisten käyttäytymiseen tulisi puuttua, Sariola kommentoi huolestuttavia tuloksia. 

Anna Pasanen kertoi omista kokemuksistaan liikkujan näkökulmasta. 

– Toimintarajoitteisena jännittää mennä uusiin liikuntapaikkoihin, että pääseekö paikalle esteettömästi tai käymään vessassa, miten muut suhtautuvat, riittävätkö kuljetusmatkat harrastuksiin ja onko varaa kalliisiin apuvälineisiin, joita useissa lajeissa tarvitaan.  

Tulokset suuntaa-antavia

Tutkimuksen otos jäi melko pieneksi (n. 164), joten tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina. Aineiston keruuseen käytettiin mm. Kelan vammaistukea saavien lasten ja nuorten rekisteriä. Suurin osa vastauksista saatiin verkkokyselyllä.

– Ilman tietoa on vaikea tunnistaa erityistarpeita ja kehittää palveluita, Nuorisotutkimusseura ry:n vastaava tutkija Mikko Salasuo harmittelee.

Tutkimus ja siitä saatu tieto koettiin asiantuntijoiden keskuudessa kuitenkin hyödyksi jatkoa ajatellen. Julkistustilaisuuden juonsi Sini Forsblom Kisakallion Urheiluopistosta. 

Lisätietoa: 
www.tietoanuorista.fi
www.liikuntaneuvosto.fi