Tässä blogitekstissä käyn läpi tekijöitä, joista esteetön yhteiskunta koostuu ja mitä kärkiteemoiksi nostetuilla yhdenvertaisuudella, esteettömyydellä ja osallisuudella tarkoitetaan.
Yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat ihmisoikeuskysymyksiä ja perustuvat ajatukseen ihmisarvosta – kaikki ihmiset syntyvät tasa-arvoisina. Esteettömyys ja saavutettavuus mahdollistavat yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumisen. Yhdenvertainen toiminta muiden kanssa edellyttää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista esteettömyyttä ja esimerkiksi palveluiden saavutettavuutta. Kaikille soveltuvien ratkaisuvaihtoehtojen etsimisen tulee lähteä ajatuksesta, ettei ihmisen ominaisuus tai tapa liikkua ja toimia ole itsessään ongelma, vaan ongelman aiheuttaa ihmisen tarpeisiin sopimaton ympäristö tai palvelu.
Kun rakennetun ympäristön ja palvelun laatu määritellään heikoimpien käyttäjien tarpeiden mukaan, varmistetaan ympäristön ja palvelun soveltuminen kaikille käyttäjille. Voidaankin siis ajatella, että mitä esteettömämpiä ja saavutettavampia toimimisympäristömme ovat, sitä vähemmän ne aiheuttavat esteitä ihmisten monimuotoisille liikkumis- ja toimimistavoille ja sitä vähemmän meillä on liikkumis- ja toimimisesteisiä henkilöitä.
Esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutuminen on monen tekijän summa, joka vaatii toteutuakseen erilaisten tarpeiden ymmärtämistä sekä tahtoa tehdä asiat paremmin kaikkien kannalta. Esteettömyyden ja saavutettavuuden ketju on juuri niin toimiva kuin on sen heikoin lenkki. Tämän vuoksi esteettömyys ja saavutettavuus määrittelevät koko yhteiskunnan läpileikkaavan laatutason, jonka toteutumista tulee valvoa kaikissa päätöksenteko-, toteutus- ja kunnossapitoprosessien vaiheissa.
Invalidiliitto linjaa omissa vaalitavoitteissaan, että tulevalla hallituskaudella on toteutettava esteettömyyden poikkihallinnollinen kärkihanke, jonka tavoitteena on vahvistaa esteetöntä yhteiskuntaa. Lisäksi esitetään että esteettömyys lisätään julkisten hankintojen laatukriteeriksi ja että esteettömyysmääräysten noudattaminen nostetaan keskeiseksi osaksi rakennetun ympäristön valvontaa. Valvontaa tehostamaan ehdotetaan sanktiomahdollisuutta tilanteisiin, joissa esteettömyysmääräysten noudattaminen on laiminlyöty.
Täysipainoiseen arkeen kuuluu mahdollisuus liikkua ja matkustaa. Jotta tämä voisi tapahtua yhdenvertaisesti, on toimivien ja yksilöllisiä tarpeita vastaavien kuljetuspalveluiden kehittämiseen kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Lisäksi joukkoliikenteen esteettömyyttä tulee kehittää. Jotta korjausrakentamisen avulla voitaisiin lisätä esteetön asuntokantaa, on ARAn myöntämiin hissi- ja esteettömyysavustuksiin sekä korjausavustuksiin ikäihmisten ja vammaisten asuntoihin varattava riittävästi resursseja.
Sähköisten palveluiden saavutettavuus on nyky-yhteiskunnassa tärkeää, jotta kaikki voivat osallistua yhdenvertaisesti. Digitalisaatio on avannut uusia kanavia osallistua päätöksentekoon ja avoimeen kansalaiskeskusteluun. Sähköisten palvelujen saatavuus on taattava käyttäjien tarvitseman tuen ja opastuksen avulla. Kaikki eivät kuitenkaan pysty käyttämään sähköisiä palveluja, minkä vuoksi sähköisten palveluiden rinnalle tarvitaan jatkossakin muita mahdollisuuksia osallistua ja saada apua.
Kevään eduskuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mihin suuntaan yhteiskuntamme esteettömyys ja saavutettavuus jatkossa kehittyvät. Liittomme haluaa osaltaan lisätä ehdokkaiden asiantuntemusta näiden teemojen osalta sekä vaikuttaa puolueiden ohjelmiin omien vaalitavoitteidensa avulla. Lisää Invalidiliiton vaalitavoitteista löytyy osoitteesta www.invalidiliitto.fi/vaalit
Jotta jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluville, tulee äänestyspaikkojen olla esteettömiä. Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE on laatinut tarkistuslistan, jonka avulla äänestyspaikan esteettömyys voidaan varmistaa. Käy lukemassa tarkistuslista Invalidiliiton kotisivuilta >>