Henkilökohtaisen avun käyttäjä pelaa elämänsä palapeliä

Henkilökohtaisen avun työnantajuus on vaikeutunut 

Työnantajana toimiminen on huomattavasti vaikeutunut. Kokopäiväisiä avustajia on esimerkiksi haasteellista saada rekrytoitua. Vammaisia henkilökohtaisen avun käyttäjiä pohdituttaa sekin, haetaanko avustajan paikkaa usein vain työnhakuvelvoitteen täyttämiseksi.   

Nykyisellään henkilökohtaisen avun työnantajamalli toimii eri tavalla kuin ennen. Nyt avustaja antaa työnantajalle oman aikataulunsa ja kertoo milloin hän olisi käytettävissä avustajan tehtäviin. Työnantaja sovittaa tunnit omaan elämäänsä sopiviksi. Avustajilta ostetaan ikään kuin heidän vapaa-aikaansa ja työntekijät määrittävät koska pystyvät tulemaan avustamaan. Tilanne ei ole vammaiselle ihmiselle ihanteellisin.  

Arjen avustajapalveluiden palapeli

Hyvinvointialueet tarjoavat henkilökohtaisen avun palvelua usein ensisijaisena vaihtoehtona työnantajamallilla järjestettynä.  Uudessa vammaispalvelulaissa työnantajamallin käytön edellytyksiin on kirjattu, että vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön on kyettävä vastaamaan työnantajan velvollisuuksista ja että perusteena käytölle tulee olla vammaisen henkilön oma tahto. Kenenkään ei siis pidä ryhtyä työnantajaksi ilman, että ymmärtää työnantajana toimimisen vastuut, varsinkin kun muitakin vaihtoehtoja on olemassa.

Tällä hetkellä henkilökohtaisia avustajia tai heidän sijaisiaan on kuitenkin vaikeaa saada. Työnantajana toimivalle vammaiselle ihmiselle arki voi näyttäytyä päivittäisen avustajapalapelin kokoamiselta. Olo voi tuntua kuin rekrytointifirman työntekijältä, joka rekrytoi kaiken aikaa uusia avustajia, soittaa, viestittelee ja sumplii työvuorot sekä odottelee vastauksia viesteihin. On melkoista palapelin kokoamista, että saa työvuorot toimimaan eikä jää päiväksi ilman apua.

Kokemus harjaannuttaa näkemään sopivat avustajat jo haastattelussa

Kun on tarvinnut henkilökohtaista apua riittävän kauan ja avustajaksi aikovia on haastatellut kymmenittäin, harjaannuttaa se näkemään avustajasta ominaisuuksia, joista voi pystyä arvioimaan onko henkilö sopiva avustajaksi vai ei. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat aivan tavalliset ihmistaidot. Avustajalla on omat elämänhallinnan taidot hallussa, hänellä on kykyä kysyä työtehtävistä haastattelutilanteessa ja lisäksi hän on vuorovaikutustaitoinen.

Mahdollisuuksia hyväksi avustajaksi on sellaisessa henkilössä, joka saapuu haastatteluun ajoissa – ei puolta tuntia liian aikaisin - ja on valmistautunut tilaisuuteen. Haastattelussa on tärkeää, että pystyy ja on motivoitunut kysymään työtehtävistä – meistä kun kukaan ei ole ajatusten lukija. Perimmäisenä ajatuksena, on, että avustaja olisi jo haastattelussa kyvykäs selvittämään mitä häneltä odotetaan. 

Työhön perehtyminen varmistaa taidot tarpeen mukaiseen avustamiseen

Henkilökohtaisen avustajan työ on parhaimmillaan monipuolista ja osaamista kehittävää. Työtehtävät muotoutuvat henkilökohtaisen avustajan työnantajan tarpeiden mukaan. Työhön perehdytyksen saa sekä työnantajalta että muilta avustajarinkiin kuuluvilta avustajilta. Toisen avustajan opastusta tarvitaan mm. siirtoihin ja wc-toimintoihin. Perehdyttämisessä pidemmän aikaa ollut avustaja voi perehdyttää ja opastaa uutta työntekijää. Usein ja erityisesti toistuvien tehtävien osalta käytössä voi olla perehdytyskansio. 

Valveutunut työnantajaa haluaa selvittää, missä vaiheessa uusi avustaja kokee olevansa valmis toimimaan avustustehtävissä itsenäisesti eikä painosta tai pakota yksintyöskentelyyn.

Joustavuutta ja itseohjautuvuutta tehtävissä

Avustajalla on monta toimenkuvaa ja työssä on erilaista osaamista vaativia tehtäviä. Avustaja voi toimia kampaajana, kosmetologina, kokkina, autonkuljettajana, huoltomiehenä ja vaikka eläintenkouluttajana. 

Kun avustamisen tarve on kokopäiväinen, niin monenlaisia vaihtuvia tilanteita sattuu päivän varrelle. Aamut voivat sisältää nopeita lähtöjä tai tilanteen mukaan aamutoimet saattavat siirtyä keskipäivään. Avustajan työssä korostuu kyky ennakoida arkisiakin tilanteita ja niiden muutoksia. Itseohjautuva avustaja tietää mitä osaa ja on työssään oma-aloitteinen.

Ihanneavustaja on hyvä työntekijä

Ihanneavustaja on kuin kuka tahansa hyvä työntekijä työyhteisössä. Hän omaa hyvät vuorovaikutustaidot, ei tuo itseään esille ja hänellä on oma elämä tasapainossa. Hän ei tuo huoliaan työpaikalle eikä varsinakaan pidä työnantajaa terapeuttinaan. Hän ilmoittaa, kun joutuu vaikka sairastumisen takia olemaan poissa töistä. Avustaja toimii aikuisen ihmisen tavoin. Hän osaa huolehtia ja järjestää omat asiansa, aistia ilmapiiriä ja luovia tehtävät aikatauluihin sopiviksi. Hän toimii sopivasti taustalla, mutta on silti läsnä.

Parhaimmillaan avustaja ikään kuin häivyttää itsensä. Avustajan rooli ei ole tärkeä, pääasia on, että avustaminen toimii.

Liisa Pitzén, Invalidiliiton järjestöasiantuntija

Minna Muukkonen, Rovaniemen Invalidien puheenjohtaja

Minna Muukkonen on toiminut pientyönantajana henkilökohtaisille avustajilleen jo vuodesta 1988. Hänellä on pitkän kokemuksensa kautta näkemystä henkilökohtaisen avun palvelun kehittymisestä nykymuotoiseksi. Kirjoitus on syntynyt Minnan kokemuksista henkilökohtaisten avustajien työnantajana toimimisesta.