Jäsenyhdistyksillä on tärkeä rooli vaalivaikuttamisessa

Vuonna 2019 on jokaisella täysi-ikäisellä suomalaisella mahdollisuus vaikuttaa äänestämällä yhteiskunnan kehitykseen, kun vaalihuoneistot aukeavat huhti- ja toukokuussa, ehkä lokakuussakin.

Sekä eduskuntavaalit (14.4.2019) että europarlamenttivaalit (26.5.2019) järjestetään puolentoista kuukauden sisällä toisistaan. Mahdolliset maakuntavaalit (tätä kirjoitettaessa ei ole vielä varmuutta vaalien toteutumisesta ylipäätään saati ajankohdasta) ovat siirtyneet sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun monipolvisuuden vuoksi jo moneen kertaan kalenterissa eteenpäin. Tuorein arvio on, että maakuntavaalit pidettäisiin ehkä lokakuussa 2019. Se näkee, ken elää.

Jos ja kun haluaa vaikuttaa siihen, millaiset ihmiset eduskunnassa ja europarlamentissa asioita hoitavat, kannattaa ryhtyä itse ehdokkaaksi. Kannattaa myös tutustua sekä ehdokkaisiin että heidän taustaorganisaatioihinsa eli puolueisiin ja valitsijayhdistyksiin. Heidän näkemyksensä haastavat omaa ajattelua, mutta auttavat myös näkemään eroja ja yhtäläisyyksiä. Invalidiliittolaisena kehotan miettimään ehdokasvalintaa erityisesti siitä näkökulmasta, miten ehdokas ja puolue suhtautuvat vammaisten ihmisten oikeuksiin.

Vaikuttamisen ketju

Invalidiliiton jäsenyhdistyksissä tapahtuva vaikuttaminen on tärkeä osa Invalidiliiton yhteiskunnallisen vaikuttamisen kokonaisuutta. Ketjussa on monta lenkkiä: keskustoimistolta käsin lobataan tavoitteita puolueiden suuntaan, osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun mediassa ja rakennetaan yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Ehdokkaat toivon mukaan pitävät teemojamme esillä vaalien alla ja alueilla jäsenet pistävät ’pökköä pesään’ liiton vaaliohjelmaa hyödyntäen.

Hallitusohjelmalobbaus on pitkäjänteistä työtä, jossa onnistumiseen vaikuttavat niin asiasisältö, ajoitus, yleinen ilmapiiri ja tunnelma kuin henkilösuhteetkin. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on mielestäni nyt varsin vastaanottavainen meidän teemoillemme – harva kehtaa sanoa vastustavansa yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden edistämistä! Myönteinen hyrinä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan seuraavaankin hallitusohjelmaan tarvitaan konkreettisia kirjauksia, jotka edistävät vammaisten ihmisten hyvinvointia ja yhdenvertaista esteetöntä Suomea.

Toivon, että jokainen jäsenyhdistys vie omalta osaltaan eteenpäin niitä viestejä ja tavoitteita, joita Invalidiliiton vaaliohjelmaan kirjataan. Vain laajalla yhteisellä verkostolla saamme viestimme kuuluviin.  

Yhteisvoimin!

Kansalaisjärjestöt ja erityisesti niiden jäsenyhdistykset ovat avainasemassa, kun paikallisella tasolla valmistaudutaan vaaleihin. Tämä pätee myös Invalidiliiton jäsenyhdistyksiin. Liiton vaaliohjelmaa, joka julkistetaan järjestöpäivillä helmikuun alussa, voi hyödyntää niin ehdokas, äänestäjä kuin yhdistysväkikin. Invalidiliiton jäsen voi poimia tekstistä aineksia vaikkapa paikallisen vaalipaneelikeskustelun yleisöpuheenvuoroon, mielipidekirjoitukseen tai kahvikupin ääressä käytävään rupatteluhetkeen.

Tilaisuuksiin, joissa ehdokkaat ja äänestäjät kohtaavat, kannattaa mennä kuuntelemaan ja keskustelemaan. Jos suinkin energiaa riittää, vaalitilaisuuksia kannattaa järjestää itsekin – mieluusti yhteisvoimin muiden toimijoiden kanssa. Invalidiliiton jäsenyhdistyksen rinnalla tilaisuutta järjestämässä voivat olla vaikkapa kirjasto, paikallinen Marttakerho, urheiluseura, sotiemme veteraanien järjestön paikallisosasto ja kaupunginosayhdistys. Mitä laajempi järjestäjäjoukko, sitä laajempi kohdeyleisö ja sitä varmempi onnistuminen. Liiton kotisivulta löytyy jo vaalitilaisuuden järjestämisessä auttava muistilista.

Kannustan jokaista nostamaan omissa elämänpiireissään ja verkostoissaan esiin vammaisille ihmisille tärkeitä vaaliteemoja.

Jatkuva vuoropuhelu päättäjien kanssa on tärkeää ja molemmin puolin hyödyllistä. Invalidiliiton jäsenyhdistyksissä toimivien ihmisten avulla poliitikot ja virkamiehet pääsevät sellaisen tiedon äärelle, joka on keskeistä erityisesti vammaisten ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

Teksti on muokattu Invalidiliiton Yhdistystiedotteessa 4/18 julkaistun artikkelin pohjalta.