Liikunta liikuttaa meitä kaikkia

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirastot luovat omalta osaltaan kaikille edellytyksiä liikunnan ja urheilun harrastamiseen avustamalla ja ohjaamalla liikuntapaikkarakentamista, sillä avustuksen saamisen ehtona on esteettömyyden toteutuminen. Pääosa avustuksista annetaan laajoja käyttäjäryhmiä palveleville hankkeille, kuten uima, - liikunta- ja jäähallien sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen, perusparantamiseen tai korjaamiseen. Vähitellen alkaa olla liikuntapaikkoja, jotka ovat esteettömiä.  

Luonto voimaannuttaa

Luonto ja metsä on ollut suomalaisille aina tärkeä – ei meitä suomalaisia ole turhaan sanottu metsäläisiksi. Olemme jo kauan tienneet sen minkä nykyään on tieteellisesti todistettu: luonto voimaannuttaa, elvyttää ja parantaa. Suomalaisten erityinen suhde metsään on tunnettu ulkomaillakin. Tutkimusten mukaan joillekin metsä on paikka kokea pyhyyttä ja henkisyyttä, joillekin se on paikka seikkailla ja innostua. Eri vuodenajat tarjoavat värejä, tuoksuja ja monia mahdollisuuksia liikkumiseen. Meille on luontevaa liikkua soilla, niityillä ja järvimaisemissa. Luontoon voi vetäytyä jurottamaan huolten ja murheiden painaessa. Sinne voi eristäytyä, kun haluaa olla yksin. Metsä hoivaa ja rauhoittaa.  

Metsähallitus on kunnostanut ja rakentanut esteettömiä luontoreittejä eri puolille Suomea, jotta jokaisella liikkumis- tai toimimistapaan katsomatta olisi mahdollisuus tuntea metsän ja luonnon läheisyys. Invalidiliitto tekee yhteistyötä Metsähallituksen kanssa kartoittamalla jo olevia luonto- ja vaellusreittejä sekä kouluttamalla ammattilaisia esteettömyyden edistämiseen. 

Arkiliikunnan paikat merkittävimpiä liikunnan paikkoja – niissä kuitenkin eniten korjattavaa

Kaikki liikkuminen ei kuitenkaan tapahdu virallisilla liikuntapaikoilla eikä metsissä, vaan arjen liikkumisen kannalta merkittäviä paikkoja ovat kävelyn ja pyöräilyn väylät. Arkiliikunta on merkittävässä osassa suomalaisten liikkumista, sillä yli kaksi miljoonaa suomalaista kertoo harrastavansa kävelyä. Näiden arjen liikuntaympäristöjen kunnossapito, turvallisuus ja esteettömyys ovat ensiarvoisia, jotta voisimme kaikki liikkua, sillä liikkumattomuus se vasta kallista onkin.

Tekemistä näiden väylien turvallisuudessa ja esteettömyyden parantamisessa on vielä. Ja paljon. Liian usein suunnitellaan ja toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn väyliä, joilla liikennemuotoja ei ole eroteltu toisistaan. Tai väylien erottelu hoidetaan vain viivalla asfaltissa unohtaen, että näkövammaiset eivät viivaa välttämättä erota. Kaikki eivät kuule takaa tulevan pyörän lähestymistä ja nopeasti lähestyvän pyörän väistäminen voi vaatia vikkeliä kinttuja. Aremmat liikkujat eivät uskaltaudu liikkeelle lainkaan, koska tuntevat olonsa turvattomaksi. 

Kuntalaisten muistutukset huonosta hiekoituksesta ovat tuttuja kuluneelta vuodelta. Lumenauraksen jäljiltä voivat lumipolanteet estää liikkumisen niiltä, joille esteettömyys on välttämätöntä. Joidenkin on siis jäätävä kotiin, kun lumi ja sohjo väylillä estävät kulun. 

Eivät vain hiekoitus ja aurauksen puute, vaan myös fyysiset esteet, kuten jalkakäytävillä ja pientareilla sikin sokin lojuvat sähköpotkulaudat estävät turvallisen jalankulun.

Pienet arjen poikkeamat ilmentävätkin isoa ongelmaa – tiedossa mittavia investointeja

Hannu Ranta on vuonna 2017 tehdyssä diplomityössään Esteettömyyden saavutettavuus? todennut, että useat vakavat esteettömyyttä haittaavat ongelmat ovat syntyneet kunnallisesta päätöksenteossa tai valinnoissa. Jalankulkureitit ovat epäjatkuvia, jalkakäytäville osoitetaan pysäköintiä sekä yksityisautoilun ja läpiajoliikenteen sujuvuutta suositaan liikaa jalankulun ja pyöräilyn kustannuksella. 

Ranta vertaakin institutionaalisten esteettömyysongelmien syntyä syöpään. Oireet saattavat vaikuttaa lieviltä ja ovat vaikeasti tautiin yhdistettävissä, mutta tultuaan tunnistetuksi, voidaan tarvita rankkoja hoitoja, jotta tauti paranee.  

Esteettömyyden yhdenvertaista toteuttamista edellyttävät ja tukevat kansainväliset sopimukset sekä voimassa oleva lainsäädäntö. Fyysisen esteettömyyden toteuttamisessa ei ole kyse vain esteistä eikä niiden poistamisen vaatimista kustannuksista, vaan yhdenvertaisten liikkumismahdollisuuksien luomisesta kaikille. Asennetyössä on vielä urakoitavaa.