Miten viranomaisyhteistyö sujuu toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen?

Perustoimeentulotukihakemus on viimesijainen toimeentulon turvaava tulonsiirto. Hakemusten käsittely siirtyi Kelaan 1.1.2017. Muutoksella tavoiteltiin muun muassa yhdenvertaisuuden vahvistamista, toimeentulotuen alikäytön vähentämistä, etuuksien yhteensovittamista ja takaisinperinnän vähentymistä. Muita tavoitteita olivat asiakkaiden asioinnin helpottuminen, päätöksenteon nopeutuminen ja kuntien sosiaalityön resurssien kohdentuminen aidommin asiakastyöhön. Kun kunnissa aiemmin toimeentulotukea käsitteleviä etuuskäsittelijöitä ja sosiaalityöntekijöitä oli noin 2000, palkkasi Kela aluksi noin 1000 työntekijää näitä tehtäviä hoitamaan.

Miten hakemusten käsittely nyt sujuu?

Sosiaalibarometrin mukaan tietojen siirron ongelmat Kelan ja kuntien välillä jatkuvat, samoin asiakkaiden ”pompottelu kahden luukun välillä”.  Tai kuten SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa Sosiaalibarometrin alkusanoissa: ”Keskusteluyhteys koetaan ohueksi, avovastauksissa on havaittavissa vastakkainasettelun piirteitä ja naapurin työn arvostamattomuutta”.

Kuka Kuuntelee Köyhää- verkostossa ja erilaisissa Facebookin potilasryhmissä saa jatkuvasti lukea vääristä toimeentulotuen päätöksistä ja Kelan pyynnöstä useita kertoja lähetetyistä liitedokumenteista, jotka ovat Kelassa kadonneet. Toimeentulotukipäätöksen viivästyessä voi olla hätä kädessä, jos esimerkiksi reseptilääkkeet ovat lopussa.

Sosiaalibarometriin osallistuneiden Kelan toimeentulotukihakemuksia käsittelevien työntekijöiden koulutustausta huolestuttaa: 67 prosentilla on lähinnä merkonomi-, lukio- tai ammatillinen koulutus. Sosionomi AMK-koulutettuja oli vain 15 prosenttia. Valtaosalla vastaajista ei ole lainkaan sosiaalialan koulutusta, vaikka tehtävät päätökset asiakkaiden toimeentulotuesta nojaavat vahvasti sosiaalialan lainsäädännön ja sosiaalityön osaamiseen!

Työvaatimukset ovat kohtuuttomia

Kelan toimihenkilöitä velvoitetaan olemaan yhteydessä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Samaan aikaan pitäisi ehtiä tehdä15–20 toimeentulotukipäätöstä päivässä, kun aiemmin kunnalla käsiteltävien toimeentulotukihakemusten määrä oli 7-8 päivässä! Tässä näkyy Kela-siirtoa suunnitelleiden virhelaskenta ja tiedon puute. Toimeentulotuen myöntäminen ei ole pelkkää mekaanista laskentaa, vaan siihen sisältyy asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamista ja sosiaalityön tarpeen arviointia, johon suurella osalla Kelan toimihenkilöistä ei ole koulutuksen antamaa tietoa ja osaamista. Sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä 55 prosentin mielestä päätösten korjaaminen työllistääkin paljon.

Kelan työntekijöistä 42 prosenttia tuo esille sen, että henkilöstön puutteeseen ei ole vastattu riittävästi. Jos Kelan johdosta 70 prosenttia näkee kahdella luukulla asioinnin vähentyneen, sosiaalityöntekijöistä vain 28 prosenttia ja Kelan toimihenkilöistä 44 prosenttia, herää kysymys, miten hyvin Kelan johdossa oikeasti ollaan perillä toimeentulotuen siirron vaikutuksista käytännön työhön ja ennen kaikkea toimeentulotuen asiakkaiden elämään?

Noin 25 prosenttia sosiaalityöntekijöistä tuo esille, että Kela-siirto ei ole juurikaan helpottanut heidän työtään. Heillä menee työaikaa asiakkaiden avustamisessa valitus- ja korjauspyyntöjen tekoon sekä ennaltaehkäisevän ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämiseen, jota he kaikki eivät aiemmin ole tehneet. Kela-siirrosta vapautunutta aikaa on myös mennyt tehtäviin, jotka eivät suoranaisesti liity asiakastyöhön. Tässä on haastetta miettiä aikuissosiaalityön sisältöä sekä sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden välistä työnjakoa.

Kritiikistä huolimatta valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että kansalaisten yhdenvertaisuus on parantunut ja kynnys hakea toimeentulotukea on madaltunut. Sähköisen asioinnin katsotaan parantuneen merkittävästi. Ne jotka hallitsevat sähköisen viestinnän käytön, saavat entistä nopeammin toimeentulotukipäätöksensä.

Mitä pitäisi tehdä?

Heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tiedonsaantia, palveluita ja sosiaalityöhön ohjausta tulee varmistaa. Sosiaalihuollon osaamista tulee vahvistaa Kelassa. Päätösten laatu tulee asettaa määrän edelle ja huolehtia siitä, että etuuskäsittelijöillä on riittävästi aikaa asiakkaiden sosiaalityön tarpeen arviointiin. Tiedonkulku tulee varmistaa ja sähköistä yhteydenpitoa kehittää muun muassa laajentamalla asiakastietojen luovutusoikeutta Kelan ja sosiaalitoimen välillä.

Sosiaali- ja terveysalan uudistaminen jatkuu, vaikka aikataulut siirtyvät koko ajan. Varmaa on se, että yhteistyö sosiaalityön ja Kelan välillä tulee jatkumaan ja tiivistymään. Sosiaalibarometrin tuloksia tulisi ehdottomasti hyödyntää yhteistyön kehittämistyössä.

 SOSTEn (Suomen sosiaali- ja terveys ry: n) vuoden 2018 Sosiaalibarometri julkistettiin kesäkuussa.2018. Laajaan kyselytutkimukseen vastanneita oli yhteensä 984. Vastanneista Kelan toimihenkilöitä oli 421, sosiaalityöntekijöitä 300, sosiaali- ja terveysjohtajia 154 ja Kelan johtoa 109 henkilöä.