Hero image
New York, New York!
YK:n vammaisyleissopimus luo sopimusosapuolille monenlaisia velvoitteita. Eräs niistä eli artikla 40 edellyttää sopimuspuolten säännöllistä kokoontumista käsittelemään yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita. Tämä kokous on järjestetty Yhdysvalloissa New Yorkissa YK:n päämajassa. Kokouksen nimi on COSP, ja tämän vuoden kokous järjestyksessään COSP15. Nyt koronapandemia-aikana yli kahteen vuoteen ei ole ollut läsnäkokousta, vaan kokoukset on järjestetty hybridinä.
Minut nimitettiin vammaisjärjestöjen edustajaksi valtioneuvoston päätöksellä Suomen delegaatioon yhdessä ulkoministerin valtiosihteeri Johanna Sumuvuoren (tilalla kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari), ulkoministeriön vammaisasioiden suurlähettiläs Petri Puhakan, ulkoministeriön kehityspolitiikan ja syrjimättömyyden neuvonantaja Mina Mojtahedin, ulkoministeriön lainsäädäntöneuvos Mia Spolanderin sekä sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Tea Hoffrénin kanssa. Tämän lisäksi delegaatioon kuului Suomen YK:n pysyvän edustuston suurlähettiläs Jukka Salovaara ja muuta henkilökuntaa. Suomella oli kunnia johtaa kokousta tänäkin vuonna, koska Suomi toimi tähän kokoukseen asti YK:n vammaisasioiden toimiston puheenjohtajana.
Kansainvälinen kampanja vammaisyrittäjyydestä?
Oikeastaan COSP jakautuu yleiskokoukseen ja sivutapahtumiin. Yleiskokouksessa eri maat käyvät läpi oman maansa vammaispoliittista tilannetta. Joka 5. puheenvuoro on järjestöpuheenvuoro. Tässä kokouksessa oli kolme teemaa: innovaatiot ja teknologia, taloudellinen toimeentulo ja yrittäjyys sekä vammaisten osallistuminen luonnonkatastrofien varautumiseen.
Pidin Suomen delegaation virallisen kahden minuutin puheenvuoron taloudellisesta toimeentulosta ja vammaisyrittäjyydestä. Nostin esiin, miten tärkeää yhteiskunnan on tukea monin eri tavoin vammaisyrittäjyyttä. Hyvänä käytäntönä mainitsin, miten Invalidiliitto koordinoi Yritystä!-hanketta ja sen välillisenä vaikutuksena perustettiinkin Suomen Vammaisyrittäjät VamY ry. Yhteinen kysely toteutettiin Invalidiliiton ja Kelan kanssa vammaisyrittäjille niistä haasteista, mitä yrittäjät kokevat arjessaan. Kyselyn perusteella Kela toteuttaa KIILA-kuntoutuksen ao. kohderyhmään kuuluville. Hieman nostin esiin sitä, miten kehitysyhteistyössä vammaisten yrittäjyys on merkittävällä sijalla taloudellisen toimeentulon vahvistajana. Lopuksi heitin pallon YK:lle, josko kansainvälisellä järjestöllä olisi kiinnostusta luoda kampanja vammaisyrittäjyyteen liittyen? Puheeni on tämän blogin lopussa englanniksi.
Vammaiset lapset ja nuoret ääneen
Osallistujien kesken puhututti koronapandemian vaikutukset vammaisten ihmisten elämään ja Ukrainan kriisi vammaisten ihmisten kannalta. Ilmaston muutoksesta seurasi paljon puheenvuoroja ja vammaisten ihmisten osallistumisesta luonnonkatastrofien varautumiseen. Ensi kertaa yleiskokouksessa vammaiset lapset ja nuoret pääsivät ääneen videotallenteen kautta. Aiheena oli koulutus ja vammaisia lapsia puhututti ylipäätään mahdollisuus saada koulutusta sekä teknologian vaikutuksesta koulutukseen että kiusatuksi joutuminen koulussa.
Sivutapahtumissa alkuperäiskansoja ja vammaisten ihmisten terveydenhuoltoa
Osallistuin lisäksi kahteen sivutapahtumaan. Norjan järjestämässä alkuperäiskansoja koskevassa tapahtumassa Saamelaiskäräjien Janne Hirvasvuopio käsitteli Suomen heikkoa tilannetta saamelaisten terveyspalveluiden saatavuuden kannalta kieli ja kulttuuri huomioiden. Muutenkin alkuperäiskansat kuten mm. saamelaiset, inuiitit ja intiaanit kokevat moniperusteista syrjintää. Alkuperäkansa mainitaan nimenomaisesti YK:n vammaisyleissopimuksen johdanto-osassa p) moniperusteista syrjintää koskevassa kohdassa, mutta vain huolen aiheena eikä varsinaisesti yleissopimuksen sisältöartikloissa.
Osallistuin lisäksi vammaiset ihmiset terveydenhuollossa -sivutapahtumaan, joka oli puolestaan Israelin, Liberian ja WHO:n järjestämä. Vaikka vammaisuus ja terveydentila ovat lähtökohtaisesti eri asioita, niin syntymästään asti vammainen kohtaa kuitenkin aluksi terveydenhuollon roolin elämässään. Ilahduttavaa oli huomata, että WHO on alkanut kiinnittää aiempaa enemmän huomiota vammaisiin ihmisiin erilaisissa päätöslauselmissaan. Kertoohan tästä jo WHO:n Top50 -apuvälineiden priorisointilista ajattelutavan muutoksesta, ettei vammainen ole hoidon kohde vaan aktiivinen toimija.
Minua haastateltiin myös podcastiin Suomen pysyvän edustuston toimesta ja se julkaistiin internetissä eri somekanavilla. Tässä tapahtui sosiaalinen haltuunotto aivan aluksi. Lopuksi haluan todeta, että COSP15 täytti odotukseni. Uskon, että näin kahden kriisin välissäkin on vielä paikka YK:ssa, jossa vammaiset henkilöt ja järjestöjen sekä valtioiden ministeriöiden edustajat voivat kohdata toisensa ihmisoikeuksien edistämisen merkeissä. COSP15 myös osallistaa vammaisia henkilöitä YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoon liittyvissä kysymyksissä, joten kansainvälinen järjestö elää niin kuin opettaa!
Puheeni taloudellisesta toimeentulosta ja vammaisyrittäjyydestä englanniksi (pdf).