Omaishoitaja, miten jaksat?

Koronapandemia sulki monia koteihinsa pitkiksi ajoiksi, omaishoidon lomitus kodin ulkopuolisena hoitona väheni tai loppui. Myös lääkinnällinen kuntoutus väheni tai loppui ja esimerkiksi fysioterapeutti ohjeisti etäyhteyden kautta omaishoitajaa ohjamaan omaishoitoa saavan kuntoutusta. Jotkut entiset omaishoitajat toivat omaisensa asumispalveluista kotiin omaishoitoon hoitohenkilökunnan puutteen vuoksi ja pelosta, että eivät pääsisi tapaamaan läheistään.

Työssäkäyville vammaisten lasten vanhemmille tilanne on ollut erityisen haastava ja moni on omasta tahdostaan tai haastavan tilanteen pakottamana hakeutunut omaishoitajaksi. Vanhempana olon lisäksi lapsen huoltaja on voinut olla omaishoitaja, kuntouttaja, koulunkäynninohjaaja ja apuopettaja lapsilleen. 

Onneksi tilanne on alkanut helpottaa ja tavanomaiset kodin ulkopuoliset toiminnat pyöriä. Erilaiset omaishoitajille tarkoitetut ryhmät ja niissä kasvokkaiset tapaamiset ovat taas saaneet mukaan osallistujia. Tämä kertoo, miten mukavaa on taas kokoontua vertaisryhmissä. 

Omaishoitajien jaksamisesta riippuu kaikki 

Koronapandemian helpottaessa on kuitenkin tullut uusia huolta aiheuttavia asioita: sota Ukrainassa, energian, ruuan ja palveluiden hinnan nousu sekä epävarmuus siitä, miten omaishoitajien ja hoidettavien palvelut järjestyvät ensi vuonna aloittavilla uusilla hyvinvointialueilla. 

Suomen omaishoitoverkosto järjesti 2.11.2022 seminaarin, jonka pääteemana oli omaishoitajien mielen hyvinvointi. Se on aina, mutta erityisesti nyt tärkeä aihe. 

Miten jaksat omaishoitaja -hankkeen koordinaattori Hanna Savela puhui siitä, miten omaishoito on pitkäkestoista ja intensiivistä hoivaa, johon liittyy läheissuhde ja kiintymyssuhde. Omaishoitajista 70 % on naisia ja heistä eniten on puoliso-omaishoitajia, seuraavaksi eniten on lasten ja nuorten omaishoitajia.  

Olisi tärkeää tukea omaishoitajien mielen hyvinvointia. Savela siteerasi erästä asiakasohjaajaa, joka totesi viisaasti: ”Mielen hyvinvoinnista puhuminen on tärkeää, sillä omaishoitajan jaksamisesta riippuu kaikki”. 

Mielenterveydessä on kyse yksilön omasta kokemuksesta, psyykkisestä toimintakyvystä ja psyykkisistä voimavaroista. Mielen hyvinvointia edistää, jos on myönteinen käsitys itsestä ja kehittymismahdollisuuksistaan. Erittäin tärkeitä ovat myös kokemukset ja tunne vaikutusmahdollisuuksista omaan elämään.  

Omaishoitajan mielen hyvinvointia voivat uhata esimerkiksi tunteet elämänhallinnan puutteesta, turvattomuudesta ja väsymyksestä. Kuormittavat perhesuhteet ja esimerkiksi kokemukset epäasiallisesta kohtelusta voivat lisätä tätä uhkaa. Tämä voi alkaa tuntua ja näkyä vaikeutena kontrolloida omia tunteita, ajatuksia ja tekoja. Voi tulla ahdistus- ja masennusoireita sekä itsetuhoisia ajatuksia.  

Mielenterveys on perusoikeus 

Mielenterveysstrategiassa vuosille 2020–2030 on hyvä mielenterveys kirjattu perusoikeutena, johon jokaisella on yhtäläinen oikeus. Tämän oikeuden toteutumista tulee tukea myös omaishoitoperheissä. 

Varsinkin omaishoidon alkaessa ja jos tilanne perheessä muuttuu, hoidettavan läheisen tilanteen selvittäminen vaatii aikaa. Samalla on tärkeää selvittää omaishoitajan oma tilanne sekä tiedon ja tuen tarpeet. Esimerkiksi viranomais- tai järjestötyössä tulisi omaishoidettavia ja omaishoitajia tapaavien työntekijöiden huolehtia, että tapaamisessa on mahdollisuus keskustella molempien kanssa myös erikseen, kysyä miten he voivat, mitä heille kuuluu. 

Kaikki eivät ole tottuneita puhumaan mieleen liittyvistä asioista, vaan häpeä, tiedon puute ja esimerkiksi pelko ”hulluksi tulemisesta” voi vaikeuttaa puhumista. Tässä on tärkeää, että ammattilainen tai vapaaehtoinen, vertainen keskustelukumppani on mielen hyvinvointiin liittyviä asioita puheeksi ottaessaan läsnä oleva, ymmärtävä, kuunteleva, tukee puhujaa omien tunteiden kohtaamisessa. On tärkeää johdattaa keskustelua myös myönteisiin asioihin, esimerkiksi mitä iloa, toiveita, unelmia tässä hetkessä ja tulevaisuudessa omaishoitajalla on. Millaisia ratkaisuja hän on miettinyt näiden asioiden toteutumisen mahdollistamiseksi? 

Omaishoidon merkitys on jatkuvasti kasvanut ammattihoivan kärsiessä työvoimapulasta, hoivapaikkojen vähennyksistä ja kotihoidon henkilöstöpulasta. Meidän kaikkien etu on, että tuemme niin omaishoitajien kuin heidän omaishoitoa saavien läheistensä hyvinvointia, myös mielen hyvinvointia kaikin mahdollisin tavoin. 

Hyvää omaishoitajien viikkoa!