- Timo, olen kuullut, että olet pyörätuolikoripallon harrastuksessa varsinainen nestori. Milloin aloit harrastaa pyörätuolikoripalloa?
- Olen pelannut vuodesta 1980 alkaen ja jo vuonna 1983 perustimme oman seuran, Kemin Vammaisurheilijat -83 (KeVu -83). Siitä se kipinä alkoi, nyt on jo yli 40 vuotta takana. Pelasimme seuratasolla koripalloa ja pärjäsimme kohtuullisesti myös Etelä-Suomen joukkueita vastaan. Mitalikin on ollut lähellä. Jäimme yhtenä vuonna sarjassa neljänneksi, kun Vantaa nousi kuusi sekuntia ennen päätösvihellystä tehdyllä korilla meistä voittoon ja sarjan kolmanneksi. Osallistuimme joukkueena myös Polar-cupiin yhdessä Luulajan, Rovaniemen ja Oulun seurojen kanssa.
- Kuinka aktiivista pyörätuolikoripalloilu on Kemissä?
- Viikoittaisissa pyörätuolikoripallotreeneissä käy puolenkymmentä harrastajaa. Ryhmässä on mukana myös nuoria pelin harrastajia. Kymmenkunta vuotta sitten joukko selkäydinvammautuneita nuoria otti yhteyttä ja halusi tutustua lajiin, ja siitä itsekin taas innostuin pelaamaan aktiivisemmin.
- Kerrotko Timo, miten pyörätuolikoripallon pelaaminen eroaa tavallisesta koripallosta?
- Pyörätuolikoripallossa säännöt ovat muuten samat, mutta kun pallo on sylissä, saa ottaa ainoastaan kaksi kelausta. Sen jälkeen on syötettävä pallo toiselle pelaajalle tai käytettävä palloa maassa, muuten tulee niin sanottuja askelia, jotka vastaavat tavallisessa koripallossa virheellistä liikkumista. Esimerkiksi korien korkeudet, kentän mitat ja hyökkäys- sekä peliajat ovat samoja kuin peruskoripallossakin.
- Pyörätuolikoripallossa kentällä voi olla joukkueessa yhtä aikaa 5 pelaajaa, kuten tavallisessa koripallossakin, miten pelaajien vammat huomioidaan?
- Pelaajat on pisteytetty toiminnallisen luokittelun mukaan pisteisiin 1–4,5, jossa pisteytys 4,5 tarkoittaa lähes vammatonta pelaajaa. Mitä pienempi pistemäärä on, sen vaikeammasta toimintakykyyn vaikuttavasta vammasta on kyse. Yhden pisteen pelaajalla myös kelaamisessa tarvittava käsien toimintakyky sekä tasapaino voivat olla heikkoja. Kentän kokonaispistemäärä ei saa ylittää kansallisissa otteluissa 14 pistettä. Kaikki neljän pisteen pelaajat eivät esimerkiksi voi olla kentällä samaan aikaan.
- Sinulla on selkäydinvamma, jonka vuoksi istut pyörätuolissa. Nyt kun olet pelannut pyörätuolikoripalloa kymmeniä vuosia, niin millaisia hyötyjä fyysisen kunnon kannalta olet saanut pelaamisesta?
- Pyörätuolin käsittely paranee todella paljon. Erityisesti kädet ovat kelatessa kovalla koetuksella. Fyysisenä lajina pyörätuolikoripallo vahvistaa lihaksia ja varsinkin syviä tukilihaksia. Käytännössä se vaikuttaa siihen, että muun muassa liikkuminen ja siirtymiset helpottuvat.
- Käytät pelatessasi aivan normaalia pyörätuolia, oletko suunnitellut hankkivasi toisen pyörätuolin pelaamiseen?
- Saatavilla on myös koripallon pelaamista varten rakennettuja tuoleja. Silloin 80-luvulla, kun aloin pelata, siihen tarkoitettuja tuoleja ei vielä ollut saatavilla, joten olen tottunut käyttämään tavallista pyörätuolia.
- Kerrotko vielä Timo, miten esteettömyys toteutuu Kemin liikuntatiloissa?
– Kesällä valmistuneessa Kemi Areenassa on otettu huomioon erittäin hyvin meidät pyörätuolia käyttävät harrastajat. Esteettömyys ja saavutettavuus toimii siellä oikein esimerkillisesti, samoin inva-wc täyttää esteettömyysvaatimukset.
Kemin kaupunki tarjoaa yhdistykselle tilat Kemi Areenan monitoimihallista kerran viikossa. Vuoden 2024 alussa yhdistykselle myönnettiin Lapin hyvinvointialueen toiminta-avustusta liikuntakerhotoimintaan, joka sisältää pyörätuolikoripallon lisäksi muitakin liikunnallisia harrastetoimintoja. Yhdistys on hyödyntänyt myös Vammaisliikunnan tuki ry:ltä saamiaan avustuksia liikuntakerhotoiminnassaan.
Pääkuvassa Pekka Korhonen, Niko Hepola ja Timo Villanen (Kuva: Lapin Kansa)