Hero image
Kuvituskuva.
Kirjoittanut Laura Andersson 16.03.2022
Osallistuin valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille (231) syksyllä 2019. Kurssi tarjoaa kattavan kuvan kokonaisturvallisuudesta ja -maanpuolustuksesta. Kurssilla käsitellään tilannekuvia, kriisejä ja uhkia, jotka voisivat järkyttää yhteiskuntarauhaamme ja käydään läpi runsasta varautumistoimenpiteiden kirjoa.

Vain hetki sen jälkeen, kun sain kurssitodistuksen käteeni, alkoi koronaviruspandemia. Monet kurssilla käsitellyt skenaariot muuttuivat todellisiksi, valmiuslain käyttöönottoa myöten. Olimme esimerkiksi pohtineet juuri niitä perusoikeudellisia, budjettiteknisiä ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka nousivat esille keväällä 2020, kun etäopetustarve realisoitui pandemian myötä.  

Pari viikkoa sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kurssilla keskeisessä roolissa ollut kokonaisturvallisuuden käsite nousee nyt suomalaisten arkeen aivan uudella tavalla. Kyvykkyydet, pidäkkeet, varautuminen, huoltovarmuus ja kyberuhat ovat jatkuvasti esillä.  

Naapurimaan julmat vihollisuudet itsenäisyydestään kiinni pitävää pienempää valtiota kohtaan tuovat meille väistämättä mieleen talvisodan, jonka päättymisen vuosipäivänä kirjoitan tätä tekstiä. Kukapa olisi uskonut, että 82 vuotta myöhemmin elämme tällaisia hetkiä!  

Tunnen suurta surua ja voimattomuutta Ukrainasta kantautuvien uutiskuvien äärellä. Sota vahingoittaa kaikkia, mutta erityisesti vammaisia ja muita heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Auttaakseni edes jotenkin lahjoitan rahaa avustusjärjestöille, jotka voivat helpottaa sodan jalkoihin jääneiden ihmisten elämää. Ilon asia kaiken järkytyksen keskellä on se, miten vahvasti sodan vastustus on yhdistänyt suomalaisia ja laajemmin eurooppalaisia. 

Kuinka varmistetaan vammaisten ihmisten turva ja suojelu? 

Toin maanpuolustuskurssilla moneen otteeseen esiin vammaisten ihmisten oikeuden turvaan ja suojeluun poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tätä edellyttää Suomen ratifioima YK:n vammaisyleissopimus. Sopimuksen 11 artiklassa todetaan, että julkisen vallan on toteutettava ”kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen vammaisten henkilöiden suojelun ja turvallisuuden vaaratilanteissa, mukaan lukien aseelliset selkkaukset, humanitaariset hätätilat ja luonnonkatastrofit.”  

Erilaiset vaaratilanteet samanaikaisesti lisäävät vammaisten ihmisten avuntarvetta ja heikentävät mahdollisuuksia saada sitä. Tämä tekee vammaisista ihmisistä erityisen haavoittuvaisen ihmisryhmän. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi saatetaan tarvita monenlaisia toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan vammaisten ihmisten mahdollisuus päästä turvaan ja saada tarvitsemaansa apua hädän hetkellä.  

Kriisejä ja katastrofeja koskevissa varautumissuunnitelmissa on tietysti huomioitu hauraat ja haavoittuvaiset väestöryhmät. Mutta miten suunnitelmat toimivat tosipaikan tullen? Miten väestön evakuointitilanteissa huomioidaan esimerkiksi liikkumisen apuvälineitä käyttävät henkilöt, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän apua? Onko esteettömyys huomioitu väestönsuojissa? Tietävätkö kaikki, että avustajakoirat ovat tervetulleita väestönsuojiin?  

Jotta ihmisten yhdenvertainen kohtelu toteutuisi myös kriisin hetkellä, on syytä varmistaa, että suunnitelmat ovat aidosti toteuttamiskelpoisia. Varmistuksia tehtäessä on kuultava vammaisia ihmisiä, osallistettava heidät suunnitelmien tekemiseen ja tarkistamiseen. 

Jokaisella voi olla rooli maanpuolustuksessa 

Myös vammaiset ihmiset haluavat puolustaa maataan. Tuoreet kuvat Ukrainasta näyttivät pyörätuolia käyttäviä ihmisiä valmistamassa polttopulloja. Jokaiselle löytyy sopiva maanpuolustuksellinen tehtävä.  

Kaikkien ei tarvitse ryömiä metsässä tai juosta etulinjassa voidakseen olla avuksi sodassa. Esimerkiksi pyörätuolissa istuen voi hoitaa monenlaisia merkittäviä sodankäynnin teknologiaan ja kyberturvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Osaaminen ratkaisee, ei Cooperin testin tulos. Tätä on Invalidiliitto viestittänyt asevelvollisuuden kehittämistä pohtineelle parlamentaariselle komiteallekin – olisi tärkeää, että jokainen, joka haluaa osallistua maanpuolustukseen, voisi sen tehdä. Toivottavasti Puolustusvoimilta löytyy tahtoa miettiä perinteisten palvelusmuotojen rinnalle uusia. Nyt jos koskaan on hyvä hetki avata kasarmin portit kaikille, jotka haluavat puolustaa Suomea.  

Avun ja palvelun tarpeesta huolimatta vammaiset ihmiset voivat olla merkityksellisissä, yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta varmistavissa tehtävissä. Tämä on syytä pitää mielessä myös asevelvollisuutta kehitettäessä. Huolehditaan jokaisen kansalaisen suojelemisesta samalla kun varmistetaan kaikille halukkaille mahdollisuus osallistua maanpuolustukseen. Yhdessä pärjäämme.  

   

Jaa sosiaalisessa mediassa