Hallintosääntö määrää myös alueille asetettavat vaikuttamistoimielimet, kuten vammaisneuvoston vanhusneuvosto sekä nuorisovaltuusto, ja siinä ratkaistaan myös kunkin toimielimen osallistumisoikeudet toisten lautakuntien kokouksissa.
Invalidiliitto on kantanut huolta siitä, että vammaisneuvostolla olisi todelliset vaikuttamismahdollisuudet hyvinvointialueilla. Hyvin määritellyn tehtävän ja oman toimintasäännön lisäksi vaikuttamismahdollisuuksia parantaa myös se, että vammaisneuvosto pystyy osallistumaan eri toimielinten kokouksiin.
Osallistumisoikeuden kautta vammaisneuvosto pysyy paremmin kartalla siitä, mitä asioita hyvinvointialueilla on meneillään ja tulossa valmisteluun. Näin vammaisneuvosto pystyy varautumaan etukäteen valmisteluun, eikä sen tarvitse tyytyä reaktiiviseen rooliin.
Vammaisneuvoston edustaja pystyy myös välittämään suoraan näkemystä eri toimielimissä käsiteltäviin asioihin, ja näin voi esimerkiksi esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvä asia tulla huomioiduksi jo suunnitteluvaiheessa, jolloin kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin jälkikäteen korjailtuna.
Edellä mainittujen käytännön perusteiden lisäksi laajaa osallisuusvaadetta tukee myös YK:n vammaisia henkilöitä koskeva sopimus ja sen artikla 29 sekä hyvinvointialuetta koskevan lain pykälä 32. Pykälässä todetaan: ”Vaikuttamistoimielimille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen.” Ilman laajaa osallistumisoikeutta todelliset vaikuttamismahdollisuudet jäänevät vähäisiksi, ja toiminta muodostuu helposti reaktiiviseksi, joka ei ole YK-sopimuksen ja lain hengen mukaista.
Tämän lisäksi on vaikea nähdä, mitä haittaa vammaisneuvoston edustajan osallistumiselle on, sillä jo lähtökohtaisesti hallintosäännössä määritellään salassa pidettävien asioiden käsittelyyn osallistuvan ainoastaan ko. toimielimen varsinaiset jäsenet ja vastaavat viranhaltijat. Tätä argumenttia tukee myös se, että esim. osassa hyvinvointialueita nuorisovaltuustolle on annettu vastaavia oikeuksia, ja osittain myös se, että vähemmistökielen toimielimillä on vastaavan kaltainen osallistumisoikeus ja jopa toimivaltaa tietyissä asioissa toimialallaan.
Hyvinvointialueiden hallintosäännöt tulevat uudelleen käsittelyyn vielä muutamia kertoja ennen varsinaisten hyvinvointialueiden toimintojen starttaamista vuodenvaihteessa 2023. Maakunnallisille vammaisneuvostoille laaditaan parhaillaan toimintasääntöjä, jotka vaikuttavat keskeisesti toimintaedellytyksiin.
Hyvinvointialueilla laaditaan myös hyvinvointialueen strategiaa ja palvelustrategiaa, joissa määritetään monta vammaisille henkilöille keskeistä palvelua. Tämän vuoksi vammaisneuvostot, vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt olisi saatava mukaan valmisteluun pikaisesti. Helpoiten tämä tapahtuu ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialuevaltuuston jäseniin ja kertomalla heille asiasta. Hyvinvointialueet järjestävät myös monenlaisia osallisuus ja kuulemistilaisuuksia, jossa asia kannattaa ottaa esille.