Vammaispalveluiden järjestämis- ja tuotantorakenne on muuttumassa. Vireillä on sosiaali– ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus. Uudistuksella eriytetään palveluiden tuotanto ja järjestäminen toisistaan. Samalla kunnilla olevat tehtävät siirretään vammaispalveluiden osalta maakunnille ja rahoitus siirtyy valtio-ohjaukseen. Vammaispalveluiden näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että palvelutuottajien määrä lisääntyy. Samalla valvonnan painopiste siirtyy omavalvontaan ja asiakkaalle syntyy aktiivinen rooli omien palveluiden valvonnassa.
Osa lainsäädännön valmistelusta on vielä kesken. Vammaispalveluiden järjestämistä tulvaisuudessa säätelevä valinnanvapauslainsäädäntö on lausuntokierroksella. Valinnanvapauslainsäädännössä ehdotetaan muun muassa vammaispalveluiden järjestämisen uusiksi tavoiksi perinteisten järjestämistapojen ohelle henkilökohtaista budjettia sekä asiakasseteliä. Nämä laajentaisivat valinnanvapauden myös vammaispalveluiden puolelle. Sekä vammaispalvelulaki että valinnanvapauslainsäädäntö on tarkoitus tulla yhtä aikaa kevät-talvella 2018 eduskuntakäsittelyyn. Tällöin meillä on vielä viimeinen mahdollisuus tarkistaa ja vaikuttaa lakien sisältöön turvata vammaisten ihmisten oikeudet välttämättömiin erityispalveluihin myös tulevaisuudessa.
Maakuntauudistus tullee voimaan vaiheittain 2020 - 2022. Tosiasiassa valmistelutyötä tehdään kiihkeästi jo nyt. Eri alueet ovat valmistelussa eri aikatauluissa. Nyt on siis aika vaikuttaa oman maakunnan valmisteluun. Uusi maakuntarakenne antaa hyvän mahdollisuuden kehittää vammaispalveluita. Keskiössä tulee olla asiakasohjaus ja asiakkaan tasavertainen kumppanuus omien palveluidensa suunnittelussa. Tähän tähtäävät lakiuudistuksetkin. Onnistuakseen se edellyttää kuitenkin rehellistä ja halukasta kulttuurinmuutosta viranomaispuolella. Olemme kuitenkin vammaispalveluiden käyttäjinä vähemmistöjä niin maakunnan vaikuttajina kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttäjinä.
On siis aika toimia jo nyt ja tarkastella missä vaiheessa alueesi sote-rakenteen valmistelu on ja varmista, että vammaisten palvelunkäyttäjien ääni on mukana prosessissa. Keskeistä on selvittää oman alueen eri strategiasuunnitelmien vaiheistus, vammaispalveluiden valmistelutyöryhmät ja jäsenet sekä työn vaiheistus sekä toimia aktiivisesti ja osallistua kehittämistyöhön. Yksittäisten palveluiden osalta tulisi varmistaa, että vaikeavammaisten kuljetuspalveluita järjestetään jatkossakin yksilöllisesti ja tarvittaessa yksilökuljetuksiin, maakunnassa tulee säilyä henkilökohtaisen avun työnantajamalli, henkilökohtaisen budjetin tulee aina olla vapaaehtoinen ja kaikkia vammaispalveluita tulee voida saada myös ilman sitä. On myös syytä varmistaa, että palvelut ovat esteettömiä ja saavutettavia, digitalisaatio palvelee myös vammaisia ihmisiä ja apuvälinepalveluiden vastaavat yksilöllistä tarvetta.
Edellytyksenä on, että paikalliset vammaisjärjestöt ja muut vammaisvaikuttajat ja asiantuntijat ovat mukana suunnittelemassa asiakasprosesseja ja asiakasohjausta vammaispalveluissa.