Ystävyyttä, yhteistä tekemistä ja vaikuttamista – Parempi maailma rakennetaan yhdessä

Nyt joku jo huokaa, itsestään selvä asia. Tietysti tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten oikeuksia ja heidän osallistumistaan elämän kaikilla osa-alueilla. Jo yhdistysten säännöissäkin on mainittu kymmenen erilaista toimintamuotoa niin tapahtumien, koulutusten kuin liikuntamahdollisuuksien järjestäjänä. Moni yhdistys pitää ydintoimintanaan vaikuttamistyötä. 

Muista tarkoitus ja päämäärä! 

Toiminnan tuiskeessa päämäärä saattaa hämärtyä. Jos yhdistyksen lakisääteiset asiat ja hallituksen pyörittäminen syö voimat, ei siinä enää jaksa toiminnan tarkoitusta miettiä. Toimiva hallitus on yhdistyksen kivijalka: kun hallitus toimii, yhdistys toimii ja tulokseksi saadaan tyytyväiset ja osallistuvat jäsenet. Mutta joskus unohtuu, että yhdistys on yhtä kuin kaikki sen jäsenet, ei vain hallitus. Vaikka hallituksen jokaisen jäsenen asiantuntemus ja osaaminen on käytössä ja sitä kaikkea yhdistyksen hyväksi hyödynnetään, on se kuitenkin vain murto-osa yhdistyksen kaikkien jäsenten voimavaroista. 

Yhdistyksen hallitus on toimeenpaneva elin eli se toteuttaa jäsenkokouksen päättämää toimintaa. Joskus homma turhauttaa ja kyllästyttää, kun tuoreet ideat ovat hukassa, jäseniä on vaikea saada innostumaan tai edes paikalle valmiin äärelle. Kun turhautuminen kasvaa riittävän suureksi, vapaaehtoinen lyö hanskat tiskiin. Siinä onkin miettiminen, miten pitää entiset vapaaehtoiset tai saada niitä yhdistykseen lisää. Ja huomaa, kirjoitin vapaaehtoistoimija, en hallitustoimija.  

Kysy mukaan, uskalla osallistua! 

Jokaisen yhdistyksen jäsenen kannattaa tehdä ajatuskoe: Mitä minä voin tehdä, että yhdistyksen toiminta olisi minulle merkityksellistä? Saanko toiminnasta enemmän itselleni, jos antaudun mukaan toimimaan? Enkä pelkääkään sitä, että tulemalla paikalle saatan joutua tekemään yhdistyshommia! Sillä pahinta on, jos kukaan ei edes vaivaudu kysymään. Tutkimusten mukaan suurin syy siihen, ettei ryhdy vapaaehtoiseksi on se, ettei kukaan ole pyytänyt.  

On arvokasta, että tullaan paikalle ja osallistutaan. On arvokasta, että luetaan jäsentiedotteet ja IT-lehti, tykätään somessa ja ollaan valmiit kertomaan omasta yhdistyksestään, jos joku kysyy. On arvokasta toimia vapaaehtoisena, vertaistukijana tai kokemustoimijana. On arvokasta, että jaksaa innostua aina uudelleen.  

Rakennetaan yhdessä tulevaisuutta! 

Paikalliset ja valtakunnalliset yhdistykset ovat vapaaehtoisten koti. Vapaaehtoistoiminta on itsessään palkitsevaa ja yhteisöllisyys ja toimimisen ilo kannattelevat pitkälle, vaikka välillä turhauttaa ja kyllästyttääkin. Vapaaehtoistoiminnan motiivina on useimmiten halu auttaa muita ihmisiä. Yhä useampi ihminen myös haluaa toimia yhdessä ja tavoitella jotakin yhteistä päämäärää, vaikuttaa asioihin.  

Siinä ei tekeminen ainakaan lopu, sillä matka kohti yhdenvertaista ja esteetöntä Suomea on pahasti kesken. Kukaan ei siltikään tunne paikallisten vammaisten ihmisten kohtaamia epäkohtia paremmin kuin seudulla asuvat vammaiset ihmiset.  

Vapaaehtoistoimijuus on muutoksessa ja uudistuu, hierarkioita puretaan ja toiminnan vapaus korostuu sillä tavoin, että jokainen voi toteuttaa yhä paremmin itselleen merkityksellisiä asioita. Mutta yhäti tarvitsemme yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksen, paikan, jossa kokea yhteyttä toisiin ihmisiin ja vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.  

Yhdistykset ovat tulevaisuuden tekijöitä. Meillä on mahdollisuus, rohkeus ja taito uudistua ja uudistaa toimintaamme. Tulevaisuuden rakentajia olemme me, ei se kuuluisa joku. Kysy siis itseltäsi: Mitä minä voisin tehdä, mikä on minun vaikuttamisen paikkani?