Invalidiliitto lausui tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevasta lakiesityksestä

Lausunto koskee uutta ehdotettavaa lakia tuotteiden esteettömyysvaatimuksista sekä samassa yhteydessä esitettyjä muutoksia eräisiin muihin lakeihin.

Uuden lain tausta ja tavoitteet

Suomessa ei ole sääntelyä, joka kattaisi ne vaatimukset, jotka esteettömyysdirektiivi asettaa tuotteille ja palveluille. Lakien tarkoituksena on edistää tuotteiden ja palvelujen yhdenvertaisuutta kehittämällä niiden käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Laeilla toteutetaan esteettömyysdirektiivin edellyttämä kansallinen sääntely.

Esteettömyysdirektiivi tuli voimaan huhtikuussa 2019. Direktiivin tavoitteena on lähentää jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka koskevat tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia. Näin paitsi lisätään esteettömien tuotteiden ja palvelujen saatavuutta markkinoilla, niin myös tehdään yhteiskunnasta entistä osallistavampi, jolloin mm. vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä helpottuu.

Lakiesityksen sisällön ja nimen arviointi sekä YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista

Kuten lakiehdotuksessa todetaan, voidaan valtaosa lakiehdotuksen sisällöistä viedä esimerkiksi lakiin digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019). Onkin aiheellista tarkastella, mitkä osat lakiehdotuksen sisällöistä voitaisiin viedä jo olemassa olevan kansallisen lainsäädännön alle ja mitkä asiat tarvitsevat tätä uutta lakia, eli mistä ei ole jo valmiiksi kansallista lainsäädäntöä.

Samalla olisi hyvä pohtia lakiesityksen nimeä, jossa mainitaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Kuten lakiehdotuksesta käy ilmi, ehdotuksessa kuvatut vaatimukset koskevat lähinnä palvelujen saavutettavuutta sekä tuotteiden, kuten automaattien ja sovellusten käytettävyyttä. Palveluihin ja tuotteisiin liittyvää rakennetun ympäristön esteettömyyttä sivutaan lakiehdotuksessa vain pintapuolisesti, mikä on toki ymmärrettävää, kun kansallinen standardi rakennetun ympäristön esteettömyydestä puuttuu. Invalidiliitto ehdottaakin, että lakiesityksen nimeä muokattaisiin seuraavasti: ”Hallituksen esitys eduskunnalle tuotteiden käytettävyys- ja palvelujen saavutettavuusvaatimuksista annetun direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi”.

Lisäksi Invalidiliitto katsoo, että lakiluonnoksessa pitäydytään lähes yksinomaan EU:n esteettömyysdirektiivin sanamuodoissa tai niiden suomenkielisissä käännöksissä ilman, että laajemmin olisi omaksuttu YK:n vammaissopimuksen sisältö tai YK:n vammaiskomitean yleiskommentit.

Muutokset lakiin liikenteen palveluista

Invalidiliitto kannattaa ehdotettuja muutoksia lakiin liikenteen palveluista. Tiedon tarjoaminen esteettömistä liikennepalveluista, liikenneympäristön esteettömyydestä ja vammaisille henkilöille tarjottavasta avusta sekä älykkäistä lipunmyyntijärjestelmistä ja reaaliaikaisista matkustustiedoista lisäävät eri liikennevälineiden käytön yhdenvertaisuutta. Esteetön julkinen liikenne liikkumispalveluna vaikuttaa niin henkilöiden työssäkäyntiin kuin vapaa-aikaan ja sosiaaliseen elämään.

Lakiesityksen aiheuttaman kohtuullisen rasitteen arviointi

Lakiesityksestä käy ilmi, että 8 §:n kohtuullisen rasitteen arvioinneissa otettaisiin huomioon ”kustannus-hyötyarviot, jossa otetaan huomioon tuotantoprosessit ja investoinnit. Näitä tulisi verrata nimenomaan vammaisille henkilöille aiheutuviin hyötyihin ottaen huomioon tietyn tuotteen käytön määrä ja käyttötiheys.” Invalidiliitto huomauttaa tältä osin, että vammainen ihminen on kuluttaja siinä missä muutkin kansalaiset.

Invalidiliitto haluaa lisäksi muistuttaa, että tässäkin lakiehdotuksessa käsitellään ihmisten perusoikeutta toimia yhteiskunnan yhdenvertaisena jäsenenä. Esteettömyyden, saavutettavuuden ja käytettävyyden huomioimisen tulisi olla kaikkien tuotteiden ja palvelujen suunnittelun lähtökohta, jolla mahdollistetaan ihmisoikeuksien toteutuminen ja vältetään syrjintä.

Kohtuullisen rasitteen käsitettä tulisi tarkastella siinä merkityksessä, miten kuluttaminen vammaisten ihmisten kohdalla lisää heidän itsenäistä elämäänsä ja osallisuuttaan yhteiskunnassa, mikä osaltaan sitä kautta edistää tavaroiden sekä palveluiden menekkiä markkinoilla.

Tulevan lain valvontaan liittyvät kysymykset

Lain valvontaan liittyvissä kysymyksissä Invalidiliitto kannattaa Kuurojen liitto ry:n ja Vammaisfoorumin näkemystä yhden luukun periaatteesta, jossa yksi ministeriö ottaa vastuulleen kokonaisuuden tarkastelun ja mahdollisen raportointivastuun EU:n suuntaan. Lisäksi tulisi selvittää Kilpailu- ja kuluttajaviraston roolia mahdollisena valvovana tahona, sillä lakiehdotus liittyy läheisesti sekä kuluttajaoikeuksiin että markkinoiden toimivuuteen.

Rakennetun ympäristön esteettömyyden merkitys

Invalidiliitto katsoo, että lakiesityksessä valittu sääntelytapa jättää esteettömyysdirektiivin liite III rakennetun ympäristön esteettömyysvaatimukset myöhempään jatkokehittelyyn, ei edistä yhdenvertaisuutta kaikkien vammaisten ihmisten kesken. Invalidiliitto painottaa esteettömien palvelujen ja tuotteiden sääntelyratkaisuksi rakennetun ympäristön esteettömyysvaatimusten soveltamista heti muiden esteettömyysvaatimusten kanssa.

Invalidiliitto huomauttaa, että valittu sääntelytapa jättää rakennetun ympäristön esteettömyys pois tässä vaiheessa kansallisesta lainsäädännöstä johtaa siihen, ettei Suomi toimeenpane YK:n vammaissopimusta täysimääräisesti, koska ympäristö on yleissopimuksessa mainittu erikseen. YK:n vammaissopimuksen mukaan “kaikille sopiva suunnittelu tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaisiksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua.”

Invalidiliiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista annetun direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi (pdf).