Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnassa on ollut painopisteenä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden tilanne. Tämä syystäkin, sillä Yhdenvertaisuusvaltuutetun kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana valtuutetulle tulleissa yhteydenotoissa vammaisuus nousee monella osa-alueella joko suurimmaksi tai toiseksi suurimmaksi syrjintäperusteeksi. Eniten vammaisuutta koskeneita yhteydenottoja on tullut liittyen koulutus- ja opetussektoriin, yksityisiin palveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista on edesauttanut yhdenvertaisuuslain muutos vuonna 2015 ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimen perustaminen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tuonut toiminnassaan näkyviin vammaisten henkilöiden kohtaamaa syrjintää ja pyrkinyt edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista. Muutos verrattuna aiempaan lainsäädäntöön on ollut positiivinen.

Invalidiliitto kannattaa Yhdenvertaisuusvaltuutetun esittämiä kehittämistoimenpiteitä ja yhdenvertaisuuslain osittaisuudistusta, jossa yhdenvertaisuusvaltuutetulle annettaisiin enemmän toimivaltaa arvioida myös työelämässä tapahtuvaa syrjintää.

Uutena avauksena Invalidiliitto esittää, että jatkossa tulisi arvioida myös voidaanko asunto-osakeyhtiöt asettaa yhdenvertaisuuslain piiriin. Yhdenvertaisuuslain 15 §:n mukaan kohtuullisia mukautuksia vammaiselle koskeva sääntely kattaa tavaroiden ja palveluiden tarjoajat, mutta asunto-osakeyhtiöiden asema on harmaalla vyöhykkeellä.

Lue koko lausunto