Lausunto postilain muuttamisesta

Invalidiliitto on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Liitto edustaa 150 jäsenyhdistyksensä kautta 32 000 fyysisesti vammaista ja toimintarajoitteista suomalaista. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Invalidiliitto edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintakyvyltään erilaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. 

Kirjepostin jakelutiheyden lieventäminen uhkaa oikeudellisten määräaikojen ylittymiseen hallintoprosesseissa.

Invalidiliitto yhtyy Kuluttajaliiton näkemykseen siitä, että tässä muutoksessa pitää turvata perinteisestä postipalveluista erityisen riippuvaisen kuluttajien asema ja selvittää, johtavatko postilainsäädäntöön suunnitellut jakelu- ja keräilytiheyttä lieventävät muutokset tarpeeseen muuttaa erilaisia oikeudellisia määräaikoja koskevia säännöksiä. Tasapuolisuuden vaatimus erityisesti ihmisoikeussopimusvelvoitteissakin turvatun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin (Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus, artikla 6) suhteen koskee koko väestöämme riippumatta, missä he asuvat. Lisäksi kansalaisen oikeus saada tarpeenmukaista ja oikea-aikaista hoitoa sairauteensa edellyttää kiireellistä jakelua mm. sairaalakirjeiden ja viranomaiskirjeiden osalta, kuten Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry esittää.  

Hallinto-oikeudenkäytössä haettaessa kunnan vammaispalvelupäätökseen muutosta hallinto-oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta tai vakuutusperusteisia korvauksia tapaturmasta vakuutusoikeudelta on käytössä lähes yksinomaan kirjallinen hallintoprosessimenettely. Tämä tarkoittaa sitä, että asianosaisen perustuslaissa 21 §:ssä säädetty oikeusturva toteutuu kirjallisessa menettelyssä. Siten asianosaisen kuuleminen tapahtuu hallintotuomioistuimen toimesta kirjepostin välityksellä. Koko oikeudenkäynnissä muodostuva aineisto on kirjallista ja erilaisissa vastine- ja lausuntopyynnöissä on asetetut määräajat vastaamiselle samoin kuin itse valituksen tekemiseksi. Kaikki nämä vaiheet hoidetaan kirjepostin välityksellä joskus jopa niin, että käytetään saantitodistuksia, joka edellyttää määrältään riittävien fyysisten ja esteettömien postitoimipaikkojen turvaamista. Jälkimmäisessä tilanteessa asiakas noutaa hallintoprosessipäätöksen postista ja kuittaa allekirjoituksellaan saaneensa sen tiedoksi.  

Invalidiliitto puoltaa edellä mainituin perustein viisipäiväisen jakelu- ja keräilytiheyden säilyttämistä nykymuotoisena arviomuistion ehdotuksen 2 mukaisesti. Invalidiliiton paikallisyhdistysten ikääntyneistä jäsenistöstä osa ei käytä lainkaan sähköisiä jakelukanavia. Tämä sähköisten jakelukanavien käytön edistäminen ei näy riittävällä tavalla edes arviomuistion liitteeseen kirjatuista lain säännöksistä, joten asia jää joka tapauksessa tulevaisuudessa valmisteltavaksi. 

Toimipaikkaverkkoa koskevat säännökset edellyttävät esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioon ottamista

Vaatimus postitoimipaikkojen esteettömyydestä vammaisille henkilöille on perusteltavissa Suomessa 10.6.2016 lain tasoisena voimaan astuneen YK:n vammaissopimuksen myötä. Erityisesti yleissopimuksen esteettömyysartikla 9 nostaa esteettömyyden ja saavutettavuuden laajasti ihmisoikeuskysymykseksi. YK:n vammaissopimusmääräys samalla painottaa yksityisten yritysten, jotka tarjoavat yleisesti palveluita ja tiloja, ottamaan huomioon kaikki esteettömyyden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta. Arviomuistiossa viitataan postilain kohtaan, jonka mukaan yleispalvelun tarjoajan tulee käytettävissä olevin keinoin huolehtia siitä, että toimipisteissä voidaan asioida esteettömästi. Muistiossa myös todetaan, että asiamiespostien tilat eivät ole samalla tavoin yleispalvelun tarjoajan hallinnassa, mutta esteettömyys tulisi ottaa huomioon niiden välisissä sopimuksissa ”siinä määrin kuin se on mahdollista”. Invalidiliitto katsoo kuitenkin, että YK:n vammaissopimuksen edellä mainittu sitova määräys vie esteettömyyden vaatimuksen sopimussuhteessa paljon pidemmälle kuin mitä arviomuistion kirjauksessa on todettu. Yhdenvertaisuuslaki koskee myös yksityisiä yrityksiä ja täydentää YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa sekä kieltää syrjimästä vammaisuuden perusteella henkilöitä.   

Invalidiliitto toteaa, että myös laillisuusvalvojat ovat ottaneet kantaa postitoimipaikkojen koskevaan esteettömyyteen. Ohessa ratkaisu ennen postilain säätämistä, joka on kuitenkin merkittävä niin yhdenvertaisuuden kuin esteettömyyden takia. Näin ollen laillisuusvalvoja katsoi tapauksessa esteellisen asiamiespostin liiketilan ihmisoikeuskysymykseksi ja liikkumisrajoitteisen henkilön syrjinnäksi.    

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti kantaa ratkaisussa (15.12.2008, Dnro 1569/4/07) asiamiespostin toimitilojen liikkumisesteettömyyteen. Asiamiespostilla tarkoitetaan jotakin yritystä, joka sivutyönään hoitaa postipalveluja noudattaen postipalvelulaissa olevia säännöksiä. Tällainen asiamiesposti oli esteellinen ja sisäänpääsy pyörätuolilla oli mahdotonta, koska tilassa oli käsikäyttöiset ovet ja korkeat kynnykset. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi postipalveluiden järjestämisen tapauksessa olevan perustuslain 6 §:n syrjintäkiellon vastainen, koska liikkumisesteettömyys on yksi rakentamiselle asetettuja keskeisiä vaatimuksia. Hänen mielestään ei ollut mielekästä puhua postipalvelulain tarkoittamasta hyvälaatuisesta postipalvelusta, jos kaikilla ei liikuntarajoitteesta johtuen ole ollut samanlaista mahdollisuutta päästä palvelun piiriin. 

Postilain uudistamisen arviomuistiossa on nostettu esiin osana toimipaikkaverkkoa koskevaa sääntelyä monenlaisia mahdollisuuksia muodostaa toimipisteitä erilaisista palveluista. Tässä yhteydessä on syytä painottaa pakettiautomaattien käytettävyyttä ja kehittämistä kaikille asiakasryhmille. Edelleen kaikki vammaiset henkilöt eivät voi käyttää esimerkiksi lyhytkasvuisuutensa takia postipakettiautomaatteja, koska ei voida ennakoida mille korkeudelle paketti sattuu tulemaan. Tässä yhteydessä on syytä pohtia ratkaisuvaihtoehtoja ja hakea tulkintatukea esimerkiksi VR:n matkustajavaunujen pyörätuolipaikoista, esteettömistä autopaikoista, joihin vammaisen pysäköintiluvalla on pysäköinti sallittu lähelle kauppakeskuksen ovea tai elokuvateattereiden eturiviin sijoitetuista ”tuolittomista” pyörätuolipaikoista.    

Lokerikkojakelu asuinkerrostaloissa voi heikentää liikkumis- ja erilaisten toimimisrajoitteisten henkilöiden asemaa – tarvitaan positiivista erityiskohtelua! 

Invalidiliitto yhtyy Kuluttajaliiton postilain arviomuistiossa esitettyihin näkemyksiin ja jakaa myös huolensa suunnitelmista luopua huoneistokohtaisista postiluukkujakelusta sekä siirtymisestä lokerikkojakeluun. Kuluttajaliitto aivan perustellusti esittää näkemyksensä siitä, että monen liikkumisrajoitteisen henkilön asumismuodon valinnan taustalla on myös postinjakelun saapuminen perille asti kerrostalohuoneistoon eikä heidän asemaansa saa tällä uudistuksella heikentää. 

Invalidiliiton mielestä lokerikkojakelu on mahdoton yhtälö esimerkiksi lyhytkasvuiselle ihmiselle, jonka lokero asettuisi hänen ulottumattomiinsa. Mikäli samassa kerrostalossa asuu paljon liikkumisrajoitteisia apuvälineiden, kuten pyörätuolin tai rollaattorien käyttäjiä, pitäisi tämä riittävän tilan tarve ottaa huomioon lokerikkoja sijoiteltaessa. Jos asuinkerrostaloissa ja muissa rakennuksissa siirrytään lokerikkojakeluun, täytyy huomioida tietyt mitoitukset liittyen ulottuvuuteen ja lokerikkojen saavutettavuuteen. Tällä voidaan ennakoida tulevia muutoksia lainsäädännössä, asukkaan terveydentilassa, asukkaiden vaihtuessa samassa asunnossa jne. Lokerikkojakelua ehkä voitaisiin harkita uusissa asuinkerrostaloissa, jossa jo suunnitteluvaiheessa voidaan porraskäytävät mitoittaa tarpeeksi väljiksi huomioiden esteetön kulku sekä esteettömät pelastustiet. Vanhoihin rakennuksiin lokerikkoja asennettaessa saattaa porraskäytävän tila tulla liian ahtaaksi.

Invalidiliitto pitää perustelluimpana fyysisesti vammaisten yhdenvertaisuuden kannalta tarkasteltuna arviomuistion ehdotusta 3:”Kerrostalojen asuinhuoneistoihin jaettavat kirjelähetykset on kannettava kerrostalokohtaisiin lokerikkoihin tai huoneistokohtaisiin postiluukkuihin”. Mikäli tämä kirjaus lakiin tehdään, tulee samalla Viestintäviraston antaa postilain 48 §:n mukaisesti tarkempia määräyksiä postin saajan vähintään 75 vuoden iästä, liikkumisrajoitteisuudesta tai terveydentilasta johtuvien henkilökohtaisten erityistarpeiden huomioon ottamisesta postin jakelussa myös asuinkerrostalojen osalta, kuten esitetään arviomuistiossa. Perusteluksi Invalidiliitto esittää uudistetun yhdenvertaisuuslain 9 §:n positiivisen erityiskohtelusäännöksen, jonka mukaan oikeasuhtainen ja tarkoituksenmukainen erilainen kohtelu ei ole kiellettyä syrjintää, jos tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että on oikeudellisesti hyväksyttyä ja perusteltua suorittaa postinjakelua edellä mainittuun rajattuun ryhmään kuuluvien henkilöiden osalta muihin nähden poikkeavasti suoraan huoneistokohtaisiin postiluukkuihin tai muuten toteuttaa postinjakelua koskeva erillisratkaisu. Nämä toimenpiteet merkitsevät fyysisesti vammaisten osalta tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamista ja näin he asettuvat yhtäläiseen asemaan muiden kerrostaloasukkaiden kanssa postinjakelussa.    

Fyysisesti vammaisen henkilökohtaiset erityistarpeet on otettava huomioon

Invalidiliitto pitää kannatettavana muistion sivulla 43 mainittujen henkilökohtaisten erityistarpeiden huomioon ottamisessa myös lainsäädäntöuudistuksessa. Ministeriön arvion mukaan säilytetään nykyinen käytäntö, jossa maksutta toimitetaan posti lähemmäksi kuin muille postinsaajan henkilökohtaisten erityistarpeiden, kuten liikuntaesteisyyden tai vähintään 75 vuoden iän. Muutoin tulee vaikeasti liikkuville henkilöille kohtuutonta lisärasitetta, kun joutuu todistelemaan esteellisyyttään. Tämän nykyisen käytännön erityispiirteiden säilyttämisen puolesta vain rajatulle kohderyhmälle voidaan esittää vuonna 2015 uudistunut yhdenvertaisuuslaki, jonka soveltamisala kattaa julkisten toimijoiden lisäksi myös yksityiset toimijat, kuten yleisiä palveluita tarjoavat yritykset. Rajatun kohderyhmän hyväksyttävän erilaisen kohtelun puolesta voidaan esittää oikeudellisesti hyväksyttävä argumentti, joka käy ilmi yhdenvertaisuuslain 9 §:n positiivista erityiskohtelua koskevasta säännöksestä: ”Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.” Nykyisen postilain 43 §:n 2 momentin jakelupaikkaa koskeva säännös ja sitä täydentävä Viestintäviraston 48 §:n määräys muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joiden avulla saavutetaan tosiasiallinen yhdenvertaisuus liikkumisrajoitteisten henkilöiden ja 75 vuotta täyttäneiden ikääntyneiden sekä muiden henkilöiden välillä postinjakelussa.

Helsingissä 26. elokuuta 2016

INVALIDILIITTO RY

Petri Pohjonen
Pääjohtaja

Henrik Gustafsson
Lakimies