Lausunto rahapeliyhtiöiden yhdistämistä koskevasta hankkeesta

Invalidiliiton lausunto rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskevasta hankkeesta

Invalidiliitto on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Liitto edustaa 150 jäsenyhdistyksensä kautta 32 000 fyysisesti vammaista ja toimintarajoitteista suomalaista. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Invalidiliitto edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää.

Yleistä

Asetusluonnoksissa ehdotetaan säädettäväksi avustusmenettelyistä ja avustusasioiden neuvottelukunnasta. Invalidiliitto pitää hyvänä sitä, että asetusluonnoksessa ei nyt ehdoteta suuria muutoksia avustuskäytäntöön tai avustusehtoihin. Invalidiliitto kannattaa sitä, että jatkossakin säilytettäisiin nykyisin käytössä olevat avustuslajit. Myös kaikki toimet, joilla vähennetään avustusten hallinnointiin ja raportointiin liittyviä velvoitteita, ovat Invalidiliiton mielestä kannatettavia.

Invalidiliitto katsoo, että rahapeliyhteisön tehtävänä tulee jatkossakin olla avustettavan toiminnan rahoitustarpeen arviointi.  Näin voidaan parhaalla mahdollisella tavalla varmistaa se, että avustukset kohdentuvat monipuolisesti suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen eivätkä järjestöt tee avustusvaroilla päällekkäistä toimintaa.

Invalidiliitto pitää esitettyä neuvottelukuntaa periaatteessa hyvänä keinona osallistaa järjestökenttää antamaan näkemyksensä avustusten strategisista suuntaviivoista sekä toimeenpanosuunnitelmista. Neuvottelukunnan käytännön vaikutusmahdollisuuksista on kuitenkin mahdotonta sanoa asetusluonnoksen perusteella mitään. Onkin aiheellista kysyä mikä neuvottelukunnan tosiasiallinen merkitys avustustoiminnan linjauksiin ja strategisiin suuntaviivoihin tulee olemaan, mikäli sillä on pelkkä lausunnonanto-oikeus.  Miksei neuvottelukunta voi tehdä esitystä avustustoiminnan linjauksista ja strategisista suuntaviivoista?

Valtionavustuksen määrä ja järjestöjen omavastuuosuus

Kuten asetusluonnoksessa todetaan, avustusten myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään valtionapulain 7§ ja toisaalta raha-automaattiavustuksista annetun lain 4§ säädetään näistä yleisistä edellytyksistä laajemmin seuraavasti: avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan omat varat, hakijan määräysvallassa olevien taikka hakijaan taloudellisesti tai toiminnallisesti kiinteässä yhteydessä olevien yhteisöjen tai säätiöiden käytettävissä olevat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot huomioon ottaen.

Asetusluonnoksessa esitetään, että jos avustuksen saajalla on merkittävää varallisuutta, voi kohdennetun yleisavustuksen määrä olla enintään 90 % hyväksyttävistä kustannuksista. Invalidiliitto huomauttaa, että se ja monet muut suuret ja rahoituspohjaltaan vahvemmat järjestöt rahoittavat toimintaansa jo tällä hetkellä merkittävillä omarahoitusosuuksilla. Invalidiliitto yhtyy Soste ry:n lausunnossaan esittämään ajatukseen siitä, että asiasta tulisi jatkossakin määrätä itse avustuspäätöksessä käyttötarkoitustekstillä tms 

Sen sijaan kohdennettujen toiminta-avustusten (Ak) sekä hankeavustusten kohdalla ei Invalidiliiton mielestä ole tarkoituksenmukaista säätää omavastuuosuutta. Kohdennettujen toiminta-avustusten joukossa on monia erinomaisia järjestöjen yhteistyössä toteutettavia toimintoja, jotka on haettu ja joita hallinnoidaan yhden järjestön toimesta. Tällaisten järjestöjen yhteenliittymien joukossa on sekä pieniä että suuria järjestöjä ja olisi käytännössä mahdotonta ja kohtuutonta kaikkia toiminnassa mukana olevia järjestöjä kohtaan asettaa tällaiselle toiminnalle minkäänlaisia omavastuuosuuksia. 

Kohdennettujen toiminta-avustusten piirissä on myös toimintaa, johon on erittäin haastavaa löytää riittävästi muuta rahoitusta järjestön omalla varainhankinnalla. Tällaiset toiminnot koskevat usein pieniä sairaus- ja vammaryhmiä sekä muita haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, joiden houkuttelevuus suuren yleisön hyväntekeväisyyden kohteena on pientä. Toiminta voi myös muuten olla sellaista, ettei omavastuuosuuden kattaminen ole käytännössä kovin helppoa. Koko avustettava toiminta on rakentunut Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan varaan. Tällaista toimintaa ovat perinteisesti harjoittaneet esimerkiksi sosiaalisen lomatoiminnan järjestöt. Nämä toiminnot ovat käytännössä täysin riippuvaisia rahapeliyhtiön avustusvaroista. Invalidiliitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että näissä avustuslajeissa säilytetään 100% avustustaso.

Avustuksen maksaminen

Invalidiliitto kiittää asetusesityksen valmistelijoita avustuksen maksamista koskevan pykälän uudistamisesta. Yleisavustuksen ensimmäisen erän maksaminen jatkossa jo tammikuussa STM:n tehtyä vuotuisen avustuspäätöksen olisi hyvä muutos.

Kirjanpito ja tilintarkastus

Invalidiliitto kannattaa asetusluonnoksen ehdotusta avustuksen saajan velvollisuudesta toimittaa tilintarkastajan raportti avustusten käytöstä tilikauden aikana koskemaan vasta 100 000€ ja sitä suurempia avustuksia. Nykyinen raportin toimittamisvelvoite on asettanut kohtuuttoman hallinnollisen taakan avustuksen saajille ja lisännyt myös tarpeettomasti avustuksen saajan kustannuksia.

Selvitys avustuksen käytöstä

Asetusluonnoksessa esitetään, että avustuksen saajan tulisi toimittaa seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä selvitys avustuksen käytöstä. Selvityksen määräajan pidentäminen kuukaudella helpottaa merkittävästi avustuksen saajien mahdollisuuksia selvityksen antamiseen ottaen huomioon avustusta saaneiden yhdistysten omien sääntöjen ja yhdistyslain kirjaukset.

Valtioneuvoston asetus avustusasioiden neuvottelukunnasta

Asetusluonnoksessa esitetään perustettavaksi Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen avustusasiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä olisi antaa Sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista sekä vuotuisesta toimeenpanosuunnitelmasta. Neuvottelukunta ei näin ollen ottaisi kantaa yksittäisiin avustuspäätöksiin.

Invalidiliitto pitää esitettyä neuvottelukuntaa periaatteessa hyvänä keinona osallistaa järjestökenttää antamaan näkemyksensä avustusten strategisista suuntaviivoista sekä toimeenpanosuunnitelmista. Neuvottelukunnan käytännön vaikutusmahdollisuuksia on kuitenkin mahdotonta arvioida asetusluonnoksen perusteella. Onkin aiheellista kysyä, mikä neuvottelukunnan tosiasiallinen merkitys avustustoiminnan linjauksiin ja strategisiin suuntaviivoihin vaikuttamisessa tulee olemaan, mikäli sillä on pelkkä lausunnonanto-oikeus. Neuvottelukunnalla voisi olla oikeus antaa esitys avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja toimeenpanosuunnitelmista.

Lopuksi: Avustukset kansalaisjärjestöjen toimintaan eivät kuulu hankintalain piiriin

Invalidiliitto huomauttaa, että kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja itsenäisyyttä on viime vuosien aikana kaventanut merkittävästi Suomessa käytössä oleva hankintadirektiivin tulkinta, jonka mukaan toimintaansa esimerkiksi RAY:n avustusta saava järjestö on velvollinen kilpailuttamaan omat hankintansa hankintalain säädösten mukaisesti.  Invalidiliitto katsoo, että rahapeliyhtiön avustukset kansalaisjärjestöille eivät tee järjestöistä julkisia hankintayksiköitä. Hankintalainsäädäntö ja kilpailuttaminen eivät saa vaikeuttaa kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia heikossa asemassa olevien henkilöiden kuten vammaisten kansalaisten auttamistyössä.

Invalidiliitto muistuttaa, että EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on löydettävissä tapaus Lippe (C-256/11). Tämä saksalaista lääkärijärjestöä ja sen saamaa julkista rahoitusta koskeva EU-tuomioistuimen ratkaisu antaa myös Suomelle perusteet tulkintaan, jonka mukaan rahapeliyhtiön avustusta saavat kansalaisjärjestöt eivät ole julkisia hankintayksiköitä. 

EU –tuomioistuimen päätöksessä kiinnitetään huomiota muun ohessa yhdistysautonomiaan ja tilannetta pyritään arvioimaan aatteellisen yhdistyksen tosiasiallisen riippuvuuden ja riippumattomuuden perusteella. Tämä tulkinta viittaa siihen, ettei Suomessa noudatettu mekanistinen laskutapa ole EU:n oikeuskäytännön perusteella lopullinen totuus asiassa.

Invalidiliitto pitää myös tärkeänä, että rahapeliyhteisöjen yhdistämisen myötä tuottoja jakavat ministeriöt tarkastelevat vielä avustuskäytäntöjään. Tavoitteena tulee olla avustuskäytäntöjen tarkoituksenmukainen yhdenmukaistaminen sekä avustusten käyttöön ja käytön raportointiin liittyvän byrokratian vähentäminen.

INVALIDILIITTO RY

Anssi Kemppi
järjestöjohtaja

Petri Pohjonen
pääjohtaja