Lausunto terveydenhuollon rajalakiesityksestä

ASIA: Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laeiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (jälj. rajalaki) ja sairausvakuutuslain muuttamisesta (06.03.2017, STM/592/2017)

Invalidiliitto edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Liitto edustaa 149 jäsenyhdistyksensä kautta 30 000 fyysisesti vammaista ja toimintaesteistä suomalaista.

Invalidiliitto haluaa kiinnittää sosiaali- ja terveysministeriön huomion siitä, että lausuntopyynnössä jakelutahoiksi ei ollut tällä kertaa nimetty yhtään vammaisjärjestöä tai edes vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestöä Vammaisfoorumi ry:tä. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus, jonka Suomi on ratifioinut 10.6.2016, kuitenkin velvoittaa artiklan 4.3 kohdan mukaisesti valtiota osallistamaan vammaisia henkilöitä edustavat järjestöt neuvotteluun kaikissa vammaisia koskevissa poliittisissa ja lainsäädännöllisissä kysymyksissä. Invalidiliitto kuitenkin kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä siitä, että vastanimitetyssä Rajat ylittävän terveydenhuollon neuvottelukunnassa on vammaisjärjestöjen edustus mukana.

Yleistä

Invalidiliitto kannattaa rajalakiesityksen vaihtoehtoisista ja esitetyistä malleista 2. (Ruotsin malli), jonka on todettu olevan EU:n potilasdirektiivin mukainen ja potilaan edun turvaava sekä varsin selkeä. Koska hoitoon ja kuntoutukseen hakeutuminen toiseen EU:n valtioon edellyttää taloudellista panostusta, niin Ruotsin ennakkotietoon pohjautuva järjestelmä antaa henkilölle selkänojaa taloudellisen päätöksen tekemistä varten eikä varsinaista ennakkolupamenettelyä ole otettu käyttöön. Mallin tavoitteena on varmistaa potilaille yhdenvertainen mahdollisuus valita hoitopaikka joko Ruotsista tai toisesta EU- tai ETA –valtiosta. Hoidon kustannuksista korvataan enintään se määrä, mitä vastaava hoito olisi Ruotsissa kustantanut (potilaan maakäräjäalue). Asiakasmaksun potilas maksaa tässäkin mallissa. Invalidiliiton mielestä tämä Ruotsin malli voisi tuoda tarvittavaa rakenteellista joustoa suomalaisen harvinaissairaan tai vaikeasti vammaisen henkilön kannalta tarkasteltuna.

Invalidiliiton näkemyksen mukaan harvinaissairaiden kohdalla pitäisi helpottaa hoitoon hakeutumista toiseen EU-valtioon varsinkin, jos ei ole kokemusta Suomessa tietyn harvinaissairauden hoidosta tai tarvittavista hoitotoimenpiteistä. Toisinaan tarvitaan kokonaista hoitotiimiä. Tällöinkin on helposti ajateltu, että hoidetaan mieluummin itse kotimaassa, kuin että lähetettäisiin potilas ulkomaille hoitoon. Siten potilaan liikkumista tärkeämpänä on pidetty sitä, että vain tieto harvinaissairauksista liikkuu. Koska muissa EU-valtioissa väkiluku on lähtökohtaisesti Suomea huomattavasti suurempi ja etäisyydet niissä lyhyempiä, niin voisi arvioida, että joistakin harvinaissairauksien hoidosta on Keski -Euroopassa enemmän tarvittavaa kokemusta, joka on hyödynnettävissä myös Suomessa.     

Harvinainen sairaus tai vamma on otettava huomioon terveyspalvelun määrittelyssä

Lakiesityksen lähtökohta hoitokustannusten korvaamisessa (9 §) on sen kuuluminen terveydenhuoltolain 7 a §:ssä tarkoitettuun palveluvalikoimaan. Invalidiliitto huomauttaa, että myös kuntoutus ja apuvälinepalvelut ovat osa terveydenhuollon palveluvalikoimaa ja myös näihin palveluihin hakeutumisessa on sovellettava vastaavalla tavalla hoitoon hakeutumista koskevia sääntöjä. Lakiesityksen 9 §:ssä edellytetään korvauksen saamiseksi joissakin tilanteissa hoidon tarpeen arviointia tai lähetettä. Invalidiliitto haluaa muistuttaa, että erityisesti harvinaissairaiden kohdalla haasteena Suomessa on ollut lähetteen saaminen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Siten huolena esitämme, että sama toistuu rajat ylittävän terveydenhuollon kohdalla. Näissä tilanteissa hoidon tarpeen arviointi pitäisi riittää ja sen tulisi korvata myös palveluvalikoimaan kuulumattomia hoitoja, jos erityiseen harvinaissairauteen ei ole Suomessa vielä tunnettua hoitomuotoa tai harvinaislääkettä mutta se on jossakin toisessa EU –valtiossa tunnettu ja saatavilla.

Lakiesityksen korvausmenettelyyn joustoa joidenkin asiakasryhmien kohdalla

Lakiesityksessä (9 § ja 11 §) ehdotetaan, että korvaukset hoito- ja matkakustannuksista voi saada vasta jälkikäteen. Invalidiliitto katsoo, että vaikeasti vammaisten henkilöiden kohdalla, joilla on runsas palveluntarve ja jotka käyttävät henkilökohtaista avustajaa jokapäiväisissä toiminnoissaan, tulee ottaa huomioon heidän tosiasiallinen yhdenvertaisuutensa toisessa EU –valtiossa annetun terveyspalvelujen käyttämisessä ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamisessa. Mikäli vaikeasti vammaisen henkilön hoito- ja matkakustannukset korvataan vasta jälkikäteen, muodostuvat kustannukset vaikeavammaisen henkilön kohdalla sellaisiksi, että taloudellisista syistä terveydenhuoltoon hakeutuminen rajat ylittävästi toiseen EU –valtioon estyy. Yhdenvertaisuuslain 9 §:n mukaan voidaan toteuttaa asianmukaisia järjestelyjä, jotta edistetään tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Invalidiliiton mielestä voidaan ottaa käyttöön erityinen suorakorvausmenettely, jolloin vakuutusvaltio maksaa joissakin tilanteissa hoitoon ja matkustukseen liittyvät kustannukset suoraan korvauksen hoitoa antavalle EU –valtiolle.

Korvauksenhakijoiden oikeusturvaa on parannettu lakiesityksessä

Invalidiliiton mielestä lakiesityksen 29 §:ään kirjattu korvauksenhakijan oikeus hakea muutosta Kansaneläkelaitoksen 9 §:n nojalla tekemiin korvauspäätöksiin sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan sijaan hallinto-oikeudelta lisää henkilöiden oikeusturvaa perustuslain 21 §:ssä mainitulta toimivaltaiselta tuomioistuimelta. Tällöin voidaan edellyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusta itsenäiseltä ja riippumattomalta hallintotuomioistuimelta pelkän lautakuntamenettelyn sijaan. Hallinto-oikeuksilla on jo nykyään toimivalta selvittää ja ratkaista henkilöiden hallintoriitahakemuksia terveyspalveluista aiheutuneista kustannuksista.

Helsingissä 11. päivänä huhtikuuta 2017

INVALIDILIITTO RY

Petri Pohjonen                   Laura Andersson

Pääjohtaja                           Yhteiskuntasuhdejohtaja

Erityisasiantuntija: Henrik Gustafsson, lakimies, henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi, p. 044 765 0693