Itä-Lapin kuntien vammaisneuvostot kehittämisen tiellä

Kunnallisten vammaisneuvostojen toiminnan lähtökohtana ja ydintavoitteena on vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen edistäminen ja vammaisnäkökulman huomiointi päätöksenteossa.   

Hyvin toimiva yhteistyö kunnan ja vammaisneuvoston välillä edellyttää kaksisuuntaista tiedonkulkua. Vammaisneuvoston tulee tuoda aktiivisesti esille havaitsemiaan epäkohtia ja asioita, jotka ovat tärkeitä ottaa huomioon kunnan toiminnassa. Kunnan toimielimissä tulisi puolestaan hyödyntää vammaisneuvoston asiantuntemusta aina toiminnan valmistelusta arviointiin saakka. 

– Jo vuosien ajan Suomessa toteutetuissa hankkeissa on ollut horisontaalisena tavoitteena osallisuuden vahvistaminen päätöksenteossa, eri toimijoiden välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittäminen sekä yleisen hyvinvoinnin lisääminen, pohtii osallisuuskoordinaattori Jukka Hakola Yhteistyöllä hyvinvointia Itä-Lappiin-hankkeesta.  

Vammaisneuvostojen toiminnan kehittämistarve kumpuaa yhteistyön ja vuorovaikutuksen vahvistamisen lisäksi vammaisten henkilöiden aseman parantamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä vammaislainsäädännön uudistamisesta. 

Kehittämisprosessista kirjoitettiin selvitys, jonka tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva Itä-Lapin kuntien vammaisneuvostojen toiminnan nykytilanteesta sekä tuottaa tietoa vammaisneuvostojen toiminnan kehittämistarpeista. Selvityksen aineistona olivat viiden Itä-Lapin kunnan vammaisneuvostojen puheenjohtajille, sihteereille ja kunnanhallitusten puheenjohtajille tehdyt haastattelut, kuntien vammaisneuvostoille tarjotut yhteiset koulutukset sekä niiden toimintaan liittyvät materiaalit, soveltuvin osin mm. kuntalaki ja YK:n vammaissopimus. 

Kehittämistarpeista koulutuksen toteutukseen 

Itä-Lapin kunnissa vammaisneuvostojen toiminta ja tehtävät vaihtelevat runsaasti kunnittain.  Koska pohjoisen Suomen kunnilla ei useinkaan ole mahdollisuutta osallistua vammaisneuvostoille suunnattuihin koulutuksiin, päätettiin pilotoida kuntien yhteinen vammaisneuvostoille kehitetty koulutus vuosien 2020 ja 2021 aikana.  

Koulutus oli alun perin tarkoitus järjestää lähikoulutuksena, mutta koronaepidemia muutti tilanteen ja se järjestettiin osin etänä Teams- ja Howspace-alustoja hyödyntäen.  

Itä-Lapin kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski. Pilottia olivat fasilitoimassa ja organisoimassa Itä-Lapin kuntayhtymän ESR-rahoitteisen High Five- Yhteistyöllä hyvinvointia Itä-Lappiin-hankkeesta Jukka Hakola ja Riikka Köngäs, Palmicon Oy:stä Liisa Jurmu ja Invalidiliitosta Sanna Saarimaa ja Liisa Pitzén.  

Poimintoja selvityksestä 

Vammaisneuvostojen vaikuttamismahdollisuudet olivat haastatteluissa eniten puhututtanut aihe.  

– Suurimpina haasteina koettiin vammaisneuvostojen mahdollisuudet vaikuttaa asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa sekä yleisesti toiminnan todellinen vaikuttavuus kunnassa, kertoo selvitystyötä tehnyt Liisa Jurmu. 

Tiedon saaminen on vammaisneuvostojen jäsenistä kiinni; heidän tulee aktiivisesti etsiä tietoa valmisteilla ja käynnissä olevista asioista. Osassa neuvostoja koettiin, että tieto ei tule tarpeeksi aikaisin vammaisneuvostoille.  

Yhtenä vaikuttamisen haasteena on neuvostojen suhteellisen harva kokoontuminen. Neuvosto ei välttämättä kokoonnu silloin, kun kunnassa on meneillään jokin ajankohtainen asia. 

Viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys korostuivat 

Vammaisneuvostojen vuorovaikutus kunnan luottamushenkilöiden kanssa vaihtelee. Neuvostot ja niiden toimintatapa näyttävät olevan tuntemattomia ainakin osalle päättäjistä. Vammaisneuvostojen ja luottamushenkilöiden yhteistyön vahvistaminen voidaan tunnistaa tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Tähän on olemassa erilaisia hyviä käytänteitä, kuten vammaisneuvoston jäsenen puheoikeus valtuuston kokouksissa, vammaisneuvostojen esittäytyminen valtuustoille sekä erilaiset viestintään liittyvät käytänteet. 

Viestintä vaihtelee sen muotojen ja aktiivisuuden suhteen Itä-Lapin kuntien kesken ja on riippuvainen vammaisneuvoston sihteerin ja puheenjohtajan aktiivisuudesta. Vammaisneuvostojen toiminta ei vaikuttanut olevan haastateltujen mukaan kaikille kunnissa toimiville henkilöille ja kunnan asukkaille tuttua. Itä-Lapin kuntien vammaisneuvostojen toiminnasta on saatavilla tietoa vaihtelevasti kuntien kotisivuilta.  

Kuntien väliseen ja maakunnalliseen vammaisneuvostojen väliseen yhteistyöhön suhtauduttiin hyvin myönteisesti. Pääasiallisin huoli maakunnallisen vammaisneuvoston toiminnassa liittyi siihen, että asiat voivat lipua liian kauas kuntalaisista. Toisaalta todettiin, että maakunnallinen kehittämistyö ja linjaukset voivat tuoda vaikuttavuutta myös paikalliselle tasolle.  

Koulutus sai hyvää palautetta ja jatkoa toivottiin

– Kokemukset koulutuspäivistä olivat erittäin hyvät. Palaute vahvisti näkemystä siitä, että vammaisneuvostot kaipaavat lisää koulutusta. Koulutuksessa on tärkeä käydä läpi toiminnan perusteita ja luoda sellaisia foorumeita, joissa toisilta oppiminen mahdollistuu, Invalidiliiton järjestöasiantuntijat Saarimaa ja Pitzén toteavat. 

Neuvostojen välinen vuorovaikutus osoittautuikin koulutuksen yhdeksi vahvuudeksi. Koulutuspäivien aikana oltiin kiinnostuneita toisten vammaisneuvostojen tavoista toimia – jaettiin ja vastaanotettiin hyviä käytäntöjä. Lisäksi toivottiin yhteisiä tilaisuuksia ja jatkokoulutuksia.   

Koulutus oli avoin kaikille vammaisneuvostojen edustajille ja se oli neuvostoille maksuton. 

ITÄ-LAPIN KUNTIEN VAMMAISNEUVOSTOT Selvitys toiminnan tilasta ja kehitystarpeista (pdf.)