Esteettömyys on avainsana, kun pohditaan fyysisesti vammaisen ihmisen liikkumista. Se mahdollistaa liikkumisen kaikkialla sekä osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden. Esteettömyys onnistuu yksilöllisin ratkaisuin ja poliittisin päätöksin.
Millä perusteilla valitsemme palvelut, joita käytämme, kaupat, joissa asioimme ja verkkosivut, joilla vierailemme? Voimmeko itse aidosti vaikuttaa näihin valintoihin, vai ohjaavatko ympäristötekijät tai esimerkiksi palveluiden laatu ja erityisesti sen puute valintojamme? Entä kuinka yhdenvertaisia olemme näiden valintojemme äärellä?
Esteettömyys ja saavutettavuus ovat näkyvästi esillä Invalidiliiton vaaliteemoissa kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Vaalitavoitteissa yhdenvertaisuus, esteettömyys ja osallisuus ovat nostettu kärkiteemoiksi, joiden avulla liittomme haluaa muistuttaa poliitikkoja ja äänestäjiä toisistamme välittämisen tärkeydestä.
”Eikös se nyt ole ihan hyvä, että joku luiska on kuitenkin tehty?” kysyi minulta eräs paikallinen toimija, joka halusi tarjota alueen jäsenyhdistyksille tiloja erilaisia toimintoja ja tapahtumia varten. On toimittu lain ja asetusten mukaan sekä rakennettu määrämittainen ja säädökset täyttävä luiska. Huvittuneena totesin, että ”laskettelisitko itse pyörätuolilla tuosta alas, minä en uskaltaisi”.
Tulevaisuusajattelu on taitolaji ja strateginen kyky, totesi professori Sirkka Heinonen Invalidiliiton esteettömyyskeskus ESKEn seminaarissa 14.3.2018. Sain kunnian toimia seminaarin puheenjohtajana ja saada aitiopaikalta erinomaisen katsauksen esteettömyyden ja saavutettavuuden ajankohtaisiin aiheisiin.