Avoimilla työmarkkinoilla vai välityömarkkinoilla - onko sillä väliä?

Ruotsin valtion omistama yhtiö Samhall työllistää henkilöitä, joille ei ole löytynyt työtä avoimilta työmarkkinoilta. Samhall toimii kilpailluilla markkinoilla kuten siivousalalla, kiinteistöhuoltoalalla ja hoiva-alalla. Toiminta perustuu siihen, että valtio maksaa ikään kuin palkkatukena 2/3 työntekijöiden palkasta.  Työ- ja elinkeinoministeriön nimeämä selvityshenkilö Hannu Mäkinen kerää tällä hetkellä tietoa siitä, miten Ruotsin Samhall -malli mallinnettaisiin Suomen malliksi.

Hallitus nimittäin päätti syksyn budjettiriihessään, että Suomeen luodaan systemaattinen ja tavoitteellinen välityömarkkinatoimija, jonka pohjana käytetään Ruotsin Samhall -yhtiöstä saatuja kokemuksia sekä Suomessa aiemmin toteutetun työpankkikokeilun tuloksia. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia siirtyä avoimille työmarkkinoille tarjoamalla tuettu työpaikka sekä avoimille työmarkkinoille siirtymiseen tarvittava koulutus ja muu tuki.

Samhall -malli ei voi olla ainoa vastaus osatyökykyisten kohdalla

Vastailimme omalta osaltamme selvityshenkilön kyselyyn. Invalidiliiton lähtökohtana oli, että mallia luotaessa on huomioitava vammaisten ihmisten moninaisuus ja se, että kaikki vammaiset henkilöt eivät ole osatyökykyisiä työntekijöinä. Mallia luotaessa on siis muistettava, että se palvelee vain osaa vammaisista henkilöistä ja kaikki muut ensisijaiset keinot työllistymisen edistämiseksi tulee olla käytössä, kun edistetään vammaisen henkilön työllistymistä.

Suomessa on jo toiminnassa useita välityömarkkinoilla toimivia tahoja, joten mallia ei olla luomassa tyhjään tilaan. Samaan aikaan osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi on käynnistynyt useita erilaisia aloitteita. Julkisten hankintojen työllistämispotentiaalia terävöitetään uudenlaisella koordinoinnilla. Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus on mallintanut osatyökykyisten työllistymistä ja aloittaa pilotoinnit.

Lisäksi Työkykyohjelman alueelliset hankkeet ympäri Suomen ovat alkamassa. Samaan aikaan myös työvoimapalveluita kehitetään pohjoismaisen mallin suuntaan ja TE-palveluja siirretään kuntakokeilualueilla kuntiin. Kaikki nämä ovat hyviä ja kannatettavia toimia. Tästä kaikesta kehittämisestä toivottavasti seuraa myös se, että eri tavoin vammaiset henkilöt saavat apua työelämään siirtymisessä, työskentelevät yhä useammin eri toimialoilla ja etenevät työmarkkinoilla ilman syrjintäkokemuksia.

Useita kysymyksiä vielä ilmassa

Mikäli Samhall-tyyppinen toimija perustetaan Suomeen, on valtion budjettiin lisättävä aika monta miljoonaa liiketoimintamallin valmisteluun ja ylläpitoon. Mistä raha otetaan, vai kierrätetäänkö vain summia valtion budjetissa? Miten siinä tapauksessa käy olemassa oleville tukimuodoille, riittääkö palkkatukirahoja vammaisille ja pitkäaikaissairaille työelämään haluaville, jotka eivät uutta mallia tarvitse? Millaista palkkaa mallin piirissä maksetaan ja millaista työaikaa täytyy tehdä palkkaa saadakseen, miten palkkatulot suhteutetaan muuhun sosiaaliturvaan? Miten työmatkat hoituvat ja työssä tapahtuva ohjaus, onko työturvallisuus huomioitu kaikkien kohderyhmien näkökulmasta?

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomen malli olisi toiminnassa jo vuonna 2022. Selvityshenkilöllä on tiukka aikataulu vetää yhteen kyselyssä saamiaan vastauksia ja muuta materiaalia tammikuun loppuun mennessä. Alkuvuodesta 2021 hallitus päättää suuntaviivoista uudistuksen seuraavalle etapille.

Mitä mieltä sinä olet Samhall -mallista ja mahdollisesta osatyökykyisiä työllistävästä valtion yhtiöstä? Kerro mielipiteesi Samhall-mallista ja mahdollisesta osatyökykyisiä työllistävästä valtion yhtiöstä tämän linkin kautta!