Invalidiliiton terveiset pääministeri Juha Sipilän hallituksen puoliväliriiheen
Satavuotiaassa Suomessa jokaisen ihmisen osaamista tarvitaan - kaikkien panos on arvokas. Invalidiliitto haluaa osaltaan auttaa pääministeri Sipilän hallitusta löytämään uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Niitä esteitä, jotka ovat vammaisten ihmisten työllistymisen tiellä, on määrätietoisesti poistettava. Tätä edellyttää myös Suomen viime vuonna ratifioima YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sen 24. artikla koulutuksesta sekä 27. artikla työstä ja työllistymisestä.
Hallituksen kärkihankkeessa (OTE-hanke) on selvitetty, että Suomessa on noin 600 000 osatyökykyistä henkilöä, jotka kokevat, että vamma tai sairaus vaikuttaa työhön tai työmahdollisuuksiin. Helmikuussa 2017 työttömänä työnhakijana oli 39 308 vammaiseksi tai pitkäaikaissairaaksi ilmoittautunutta henkilöä. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden joukossa on myös täysin työkykyisiä henkilöitä. Vammaisten henkilöiden tilastollinen työllisyys kehittyy keskimäärin hitaammin ja heidän koulutusasteensa on keskimäärin alhaisempi muuhun väestöön verrattuna.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu teetti viime vuonna selvityksen vammaisten ihmisten kokemasta syrjinnästä. Huomattava osa kyselyyn vastanneista ilmoitti kohdanneensa syrjintää työelämässä. Työnantajien, rekrytoijien ja työyhteisöjen asenteiden muokkaus onkin ensiarvoisen tärkeää työpaikkojen löytymiseksi sekä yritystoiminnan mahdollistamiseksi vammaisille ja osatyökykyisille ihmisille. Niin OTE-hankkeesta kuin THL:n Hankinnoista duunia -hankkeesta saadaan hyviä selvityksiä ja kokemuksia osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Näitä keinoja tulisi markkinoida vaikuttavammin valtakunnallisesti ja eri aloilla työhönoton helpottamiseksi.
1. Työllistämisehdon hyödyntäminen julkisissa hankinnoissa edistää vammaisten henkilöiden työllistymistä. Uudistettu hankintalaki luo edellytyksiä sosiaalisten näkökulmien huomioimiseen julkisissa hankinnoissa. Kuntien budjeteista puolet menee julkisiin hankintoihin ja lähitulevaisuudessa julkisia kasvupalveluja aiotaan tuottaa täysin kilpailluilla markkinoilla. Sosiaalisten näkökulmien kuten työllistämisehdon käyttämisestä on jo lukuisia esimerkkejä mm. pääkaupunkiseudulla. Ehdon soveltaminen julkisissa hankinnoissa muokkaa työmarkkinoita reilummiksi ja avoimemmiksi, vaikuttaa yritysten toimintatapoihin sekä lisää moninaisuutta työyhteisöissä, mikä taas edistää liiketoimintaa.
- Työllistämisehto käyttöön julkisissa hankinnoissa.
2. Palkkatukimäärärahat ja työhönvalmennus tulee nähdä investointina tuottavaan tulevaisuuteen. Palkkatuella on suuri merkitys vammaisille työnhakijoille työelämään kiinnittymisessä. Osa vammaisista henkilöistä tarvitsee monialaisia palveluita tukemaan työelämään pääsyä ja siellä pysymistä. Palkkatuen lisäksi työhönvalmennuksella on pystytty vastaamaan erilaisten ihmisten tarpeisiin. Siitä hyötyvät myös niin maahanmuuttajat kuin pitkäaikaistyöttömätkin.
- Palkkatukimäärärahoja kohdennetaan määrätietoisesti vammaisille henkilöille. Työhönvalmennus yksilöllisen tarpeen mukaan jopa pitkäaikaiseksi tueksi.
3. Kelan elinkeinotuen kehittäminen, jotta voidaan edistää tehokkaammin vammaisten henkilöiden itsensä työllistämistä yrittäjyyden keinoin. Elinkeinotuen käyttömahdollisuuksia on laajennettava ja niistä on tiedotettava laajasti. Hakemusprosessia on selkiytettävä vammaisten henkilöiden yritystoiminnan mahdollistamiseksi.
- Kelan elinkeinotuen kehittämisen hanke käynnistetään.
4. Oppilaitosten tuki työelämäyhteyden rakentamisessa sellaisten opiskelijoiden avuksi, joilla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita ja siten haasteita työharjoittelu- tai työssäoppimispaikan löytämiseen. Tällä hetkellä kattavaa tukea saa erityisoppilaitoksissa, mutta muissa yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa tuki on huomattavasti vähäisempää. Jos opiskelija ei onnistu harjoittelupaikan saamisessa, opinnot viivästyvät ja työelämään siirtyminen pitkittyy. Pahimmassa tapauksessa on pitkäaikaistyöttömyys uhkakuvana.
- Uraohjaukseen ja työhönvalmennukseen varataan resursseja kaikissa oppilaitoksissa.
5. Työnvälityksen muutos maakuntauudistuksen yhteydessä. Uudistuksen riskinä vammaisten henkilöiden kohdalla on kokonaisvastuun hämärtyminen sekä palveluntuottajien mahdollisuus vetäytyä haastavien ihmisryhmien palvelemisesta. Vaikeasti työllistyvät vammaiset henkilöt eivät tälläkään hetkellä aina saa tarvitsemaansa tukea työllistymiseen. Kasvupalvelujen on neuvottava ja ohjattava myös työnantajia madaltamaan työllistymisen kynnystä. Monilla vammaisilla henkilöillä on halua ja osaamista työntekoon, mutta ilman neuvontaa ja ohjausta työllistyminen voi jäädä haaveeksi.
- Julkiset kasvupalvelut taataan myös vammaisille henkilöille työllistymisen helpottamiseksi.
6. Työurien pidentäminen osa-aikatyön avulla. Hallitus on asettanut työaikalainsäädäntöä uudistavan työryhmän, mutta yksinään se ei riitä, vaan osa-aikatyön tekemisen kannustinloukut tulee purkaa palkan ja sosiaaliturvan joustavasti yhdistävällä lineaarisella mallilla. Työuraa voidaan pidentää niin nuorilla kuin ikääntyneilläkin, joilla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita.
- Osa-aikatyön tekemisen kannustinloukut puretaan lineaarisella mallilla, joka yhdistää joustavasti palkan ja sosiaaliturvan.
Helsingissä 22.3.2017
Petri Pohjonen Laura Andersson
pääjohtaja yhteiskuntasuhdejohtaja