Avustajakoirakonseptimme toimii – yhteistyöllä hyvä malli myös tulevaisuudessa?

Invalidiliitto on saanut aikaisemmin Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) ja nykyisin Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskuksen (STEA) Veikkauksen voittovaroista myöntämän avustuksen avustajakoirien hankkimiseen ja niiden luovuttamiseen soveltuville käyttäjille.  Saamamme avustuksen, oman varainhankinnan sekä yksittäisten henkilöiden ja yritysten lahjoitusvaroin olemme tätä toimintaa toteuttaneet.   

Olemme pystyneet auttamaan kohtuullisen suurta joukkoa, mutta tarve olisi ollut huomattavasti suurempi.   Avustajakoiraa odottaa jonossamme tällä hetkellä jopa 80 henkilöä ja uusia avustajakoiria voidaan luovuttaa vuosittain vain noin 4–7. Tästä voi helposti laskea, että odotusaika avustajakoiran saamiselle on useita vuosia.     

Kuka saa avustajakoiran tulevaisuudessa? 

Suomessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineille on olemassa STM:n julkaisema VALTAKUNNALLISET LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET -opas, jossa on ohjeita apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille sekä asiakkaille. Tässä oppaassa määritellään apuvälineiden saatavuusperusteet ja kriteerit niiden luovuttamiselle; avustajakoirille niitä ei vielä ole. Tätä opasta ollaan kuitenkin päivittämässä, ja STM on nimennyt ns. koiraryhmän valmistelemaan myös avustajakoirien luovuttamisen perusteita.  

Ryhmä aloitti toimintansa viime keväänä.  Käytännössä tämä tarkoittaa avustajakoirien luovutuksen siirtyvän sairaanhoitopiireille.  Milloin se lopullisesti tapahtuu, on vielä auki. Ensiksi siis julkistetaan avustajakoirien luovutusperusteet ja sen jälkeen julkinen terveydenhuolto ottaa haasteesta koppia ja organisoi alueellaan avustajakoirien luovuttamisen sekä seurannan.  Järjestämisvastuun ja siten rahoituksen siirtyminen julkiselle toimijalle tulee toivottavasti helpottamaan avustajakoiran saamista ja lyhentämään kohtuuttoman pitkää odotusaikaa.   

Avustajakoiran tarpeen arviointi on monivaiheinen prosessi 

Invalidiliiton avustajakoiralle määritellyissä luovutusperusteissa edellytetään, että henkilöllä on pysyvä fyysisen toimintakyvyn rajoite, joka aiheutuu pitkäaikaissairaudesta tai fyysisestä vammasta, hän hyötyy avustajakoirasta arjen toiminnoissaan ja hänen on kyettävä pitämään huolta avustajakoiransa hyvinvoinnista.  Käytäntö on opettanut, että avustajakoiran tarpeen arviointi on monivaiheinen prosessi. Ei ole olemassa yhtä mittaria, jolla tarve voidaan todeta.  

Rinnastaisin avustajakoiran tarpeen arvioinnin muiden vaativien apuvälineiden yksilölliseen tarpeen arviointiin. Vuosien aikana hyväksi havaittuja toimintamallejamme voidaan jatkossakin käyttää riippumatta siitä, missä organisaatiossa arviointi tehdään. Arviointimme perustuu prosessiin, jossa asiakkaan tarvetta ja kykyä huolehtia avustajakoirasta selvitetään hakemuksella, yksilöllisellä haastattelulla sekä arvioimalla asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä toimijuutta omassa elinympäristössään – kotona, työssä ja vapaa-ajalla.  Näkisin, että nämä tulee huomioida myös jatkossa.  

25 vuoden kokemuksella meillä on osaamista ja tietotaitoa, kuinka asiakkaan prosessia kannattaa viedä eteenpäin. Olemme jatkossakin halukkaita tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa: olivat ne sitten sairaanhoitopiirejä, hyvinvointialueita, muita alalla toimivia järjestöjä tai yrityksiä.