Uutisessa kerrottiin vain, kuinka monet toimista keskittyvät nuoriin ja viranomaisille suunnattuun koulutukseen. Itse toivoisin kuitenkin vammaisten naisten ja tyttöjen näkyvän selkeämmin niin uudessa naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmassa kuin sen uutisoinnissakin.
Vammaiset naisten ja tyttöjen tulisi näkyä myös voimakkaammin väkivallan torjuntaohjelmassa ja sen toimenpiteissä. Kun Suomi on kärkisijoilla muutenkin naisten kohtaamassa väkivallassa, niin kuinka paljon vammaiset naiset todellisuudessa sitten kohtaavat väkivaltaa, kun torjuntaohjelman taustatekstienkin mukaan se on 2-3 kertaa yleisempää verrattuna valtaväestön naisiin?
Ohjelmassa taustoitettiin myös vuoden 2019 kouluterveyskyselyn lukuja nuorten tyttöjen kohtaamasta fyysisestä uhasta, seksuaalisesta ahdistelusta tai ehdottelusta ja seksuaaliväkivallasta. Toimintarajoitteisten nuorten vastaavia lukuja ei ohjelmassa kerrottu, koska niitä ei ole vielä näin vuoden 2020 lopussakaan käsitelty.
Vuoden 2017 kouluterveyskyselystä ilmenee, että erot vastaavissa luvuissa olivat kuitenkin aika pysäyttävät: toimintarajoitteiset nuoret ovat kohdanneet syrjivää kiusaamista 2-3 kertaa enemmän, fyysistä uhkaa 2 kertaa enemmän sekä seksuaalista väkivaltaa 3 kertaa enemmän kuin muut nuoret. Huomioiden nämä kertoimet, olisi tärkeää, että lukuja päivitettäisiin säännöllisesti ja että ne huomioitaisiin myös väkivallan torjuntaohjelmassa ja sen nuoriin kohdistuvissa toimenpiteissä.
Ihmisoikeusvalvontaelimet ovat myös muistuttaneet Suomea, että naisten kohtaaman väkivallan yhteydessä sukupuoleton kohtelu voi tuoda haasteita, koska se vääristää asioiden käsittelyä. Lisäksi he ovat maininneet, että tietoisuutta pitää lisätä myös kulttuuri- ja muiden vähemmistöryhmien osalta. Vammaisjärjestöjen edustajat kokevat, että tämä pätee erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen kohdalla, ja etenkin, jos haavoittuvuutta lisää kuuluminen johonkin muuhun vähemmistöryhmään.
THL on jo vastannut ihmisoikeusvalvontaelinten suosituksiin huomioimalla tiedotuskampanjassaan vammaiset turvakotien asiakkaana. Työn alla on myös turvakotien esteettömyyden päivitetty ja tarkempi arviointi. Myös vammaisten nuorten ja lasten haavoittuvuuden huomioimisesta hyvinvointikertomuksessa on tehty uusi ohjeistus.
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmassa on monia hyviä toimenpiteitä, ja toivottavaa olisi, että myös niissä huomioitaisiin laajasti ja läpileikkaavasti myös vammaiset naiset ja tytöt heidän haavoittuvuutensa takia.
Vammaiset tai toimintarajoitteiset jäävät mediassa usein näkymättömiin. Toivottavasti nuoriin naisiin liittyvässä kampanjassa nostetaan rohkeasti esiin myös nuoret toimintarajoitteiset naiset muiden tavoin; sivustakatsojien tulee puuttua myös heihin kohdistuvaan häirintään ja väkivaltaan, ja myös vammaiselle sivustakatsojalle annetaan vaihtoehtoja puuttua väkivaltaan omien kykyjensä rajoissa.
Aina ei myöskään muisteta, että toimintarajoitteiset nuoret ovat ensisijaisesti nuoria ja heidät saatetaan vähemmistöryhmänä unohtaa tai jopa asenteellisesti ajatella, että nämä asiat eivät kosketa heitä. Toivottavasti näin ei käy kuitenkaan tällä kertaa, vaan heidät huomioidaan, kun väkivallan torjuntaohjelman toimenpiteinä tehdään seurustelu- sekä tunne- ja turvataitomateriaaleja perusopetukseen, ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin.
Samoin ammattihenkilöstön koulutuksiin ja viranomaisohjeisiin olisi tärkeää lisätä osuudet vammaisten naisten ja tyttöjen kohtaaman väkivallan erityispiirteistä sekä ohjeet, miten kohdata erilaisia asiakkaita ilman ennakkoluuloja ja ammattitaidolla. Jotta vammaiset naiset ja tytöt tulevat huomioiduksi yhdenvertaisesti, se voi vaatia erityistä huomiota toimenpiteiden toteutuksessa.
Yle 20.10.2020: Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan halutaan puuttua lujemmin – Oikeusministeriö: "Merkittävä ongelma Suomessa"