Vaikeasti työllistyvien aktivointi
Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työmarkkinaosallisuuteen liittyvät esityksensä Saaren työryhmä on sisällyttänyt meneillään oleviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin. Jos Sipilän hallitus aikoo ottaa Saaren työryhmän esitykset huomioon, täytyy se tehdä erittäin nopealla aikataululla.
Saaren ryhmä esittää, että vaikeasti työllistyvien aktivointia tulee kehittää kiinnittämällä erityistä huomiota toimeentulotukiasiakkaiden sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelutarpeisiin. Työvoiman palvelukeskus (TYP) –toimintamalli olisi turvattava yritys- ja työvoimapalvelujen uudistuksessa ja vahvistettava eri toimijoiden koordinaatiota. Lisäksi olisi otettava käyttöön alueellisista kokeiluista saadut hyvät käytännöt sekä tehostettava ohjausta sosiaalisten kriteerien käytössä julkisilla hankinnoilla työllistämisessä.
Hallitus on tällä viikolla jättämässä eduskunnan käsittelyyn hallituksen esityksen valtakunnallisista ja maakunnallisista kasvupalveluista. Yritys- ja työvoimapalvelut muuttuvat lain myötä kasvupalveluiksi, joista maakunta vastaa maakuntauudistuksen myötä. Entinen TYP-toimintamalli ei lakiesityksessä ole enää näkynyt pykälien muodossa, vaikka palvelujen yhteensovittaminen lakiesityksessä näkyykin. Maakunnallisissa kasvupalveluissa huoli näyttää liittyvän maakuntien rahoitukseen; jos sote-palvelut vievät suurimman osan maakunnan rahoista, mitä maakunta voi tehdä pienellä budjetilla työvoimapalveluissa?
Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työmarkkinaosallisuus
Saaren työryhmä esittää useita toimia osatyökykyisten työmarkkinaosallisuuden parantamiseksi. Toimenpiteitä jo toteutetaankin Sipilän hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään –kärkihankkeessa. Näitä jo meneillään olevia toimia, joita Saaren työryhmä haluaa nostaa raportissaan esiin ovat:
Uutena avauksena työryhmä esittää sitä, että ammatillisen koulutuksen ohjausmekanismia muutetaan siten, että työharjoittelun ajalta vammaisen valtionosuus seuraa henkilöä ja se maksetaan työnantajalle oppilaitoksen sijaan. Lisäksi palveluiden parempaan koordinointiin liittyy esitys siitä, että tulisi luoda katkeamattomat seuranta- ja tukijärjestelmät, joilla varmistetaan, että työllistyminen ei katkea alkuvaiheessaan. Tämä edellyttäisi sektorirajat ylittäviä tieto- ja palvelujärjestelmiä.
Invalidiliitto kannattaa näitä Saaren työryhmän esille nostamia toimenpiteitä. Niissä ei juurikaan ole uusia ajatuksia työmarkkinaosallisuuden edistämiseksi, mutta niitä on syytä nyt painottaa, koska eduskuntavaalit ovat ovella eikä tämä hallitus tule saamaan kaikkia OTE-kärkihankkeen toimenpiteitä valmiiksi. Erityisesti vammaisten henkilöiden yrittäjyyden edistämisen toimintamallit on otettava käyttöön.
Sairausloman vaihtoehtojen pilotoinnit
Saaren työryhmä toteaa, että pitkät sairauslomat johtavat usein pysyvään syrjäytymiseen työmarkkinoilta, ja että digitalisaatioon liittyvä työn muutos muuttaa myös työn vaatimuksia. Työryhmän mukaan tämä johtaa siihen, että työkyky tai –kyvyttömyys joudutaan arvioimaan uudelleen. Sairausloman vaihtoehtona nähdään korvaavan työn järjestäminen esimerkiksi kevennettynä työpäivänä tai vaihtoehtoisia työtehtäviä osoittaen. Keinot ovat osoittautuneet hyviksi tavoiksi vähentää sairauspoissaoloja. Työryhmä esittää näiden toimintamallien käyttöönoton tukemista sekä pilotoimista.
Esitys voi kuulostaa yksinkertaiselta tavalta vähentää sairauspoissaoloja. Käyttöönoton tukeminen ja pilotointi ovat kuitenkin enemmän kuin tarpeen. Sairauspoissaolojen määrittely edellyttää yhteisiä pelisääntöjä niin työterveyshuollon lääkäreiltä kuin työnantajilta, jotta vaihtoehtoiset muodot onnistuvat.
Työ on vasta alkanut
Juho Saaren työryhmällä on monia eriarvoisuutta vähentäviä toimenpide-ehdotuksia. Työryhmä ryhmitteli ehdotuksensa turvaaviin, palauttaviin, tehostaviin sekä pelastaviin toimenpiteisiin. Varsinaisten ehdotusten lisäksi työryhmä esitti lukuisia eriarvoisuutta torjuvia toimia jo meneillään oleviin hankkeisiin sekä huomioitavaksi sosiaali- ja terveyspoliittisessa ohjauksessa. Vammaisten ja osatyökykyisten työmarkkinaosallisuuden parantamisen toimenpiteet sisältyvät näihin viimeksi mainittuihin toimenpiteisiin. Toivottavaa on, että ne eivät hautaudu sinne ikään kuin jo toteutettavina toimenpiteinä. Tärkeää on, että nyt hyvään kehitykseen saatu osatyökykyisten työmarkkinaosallisuuden parantaminen jatkuu myös tulevilla hallituskausilla.
Työelämän muutos vammaisten ja osatyökykyisten suurempaan työmarkkinaosallisuuteen on vasta alkanut. Invalidiliitto on sitoutunut OTE -kärkihankkeen julkilausuman allekirjoittaneena tahona edistämään vammaisten ja osatyökykyisten työelämäosallisuutta eri keinoin. Työ jatkuu kolmannella sektorilla, mutta toivomme yhteistyötä ja heitämme haasteen myös tulevalle hallitukselle.