Invalidiliitto tarjosi Sopivaa työtä kaikille -työelämävalmennusta fyysisesti vammaisille ja toimintaesteisille henkilöille syksystä 2019 vuoden 2020 loppuun. Valmennuksen tavoitteena oli yksilöllinen tuki, jossa huomioitiin kunkin osallistujan tavoitteet työelämälle. Noin vuosi valmennuksen päättymisen jälkeen selvitimme, oliko työelämävalmennuksella pidempiaikaisia vaikutuksia.
Miten saisimme lisättyä työnantajien tietoutta erilaisista työllistymisen muodoista, joilla voidaan edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työelämään osallistumista? Tätä olemme miettineet yhdessä Lihastautiliiton, Neuroliiton ja Work Pilots Oy:n kanssa. Miten saisimme enemmän konkreettista tietoa työnantajille keikkatyön mahdollisuuksista? Miten yritykset, järjestöt ja julkinen sektori voisivat toteuttaa yhteiskunnallista vastuutaan työllistäessään keikkatyöntekijöitä digialustan kautta?
Invalidiliitto on viime vuosina rakentanut Sopivaa työtä kaikille -konseptia, jonka tavoitteena on parantaa fyysisesti vammaisten työllistymistä. Yhtenä osana konseptiin kuuluu konkreettisesti töiden etsiminen työtä haluaville fyysisesti vammaisille henkilöille. Yhteistyömme jatkuu edelleen Ammattiopisto Spesian ja Work Pilots Oy:n kanssa. Valtakunnallinen työelämävalmennus, josta vastasi Spring House Oy, päättyi viime vuoden lopussa. Kuinka onnistuimme yhteistyössämme Spring House Oy:n kanssa?
Työnantajille teettämämme kyselyn perusteella valmiutta rekrytointiin löytyy, mutta liikuntavammaiselta hakijalta odotetaan hiukan enemmän kuin muilta. Työnantajien ymmärrystä työkyvystä, vamman tai sairauden vaikutuksista työtehtävien tekemiseen ja tietoutta tukimuotojen mahdollisuuksista on edelleen vahvistettava.
Hallitus tavoittelee osatyökykyisten työllistäjäksi Ruotsin Samhall -mallia. Kenen tilannetta malli edistäisi ja tarvitaanko sellaista Suomessa?
Onko työelämässä lasikatto vammaisille ja etenkin vammaisille naisille? Mikä on vammaisen euro, entä vammaisen naisen euro?
Osatyökykyisten työllisyydestä on puhuttu paljon tällä hallituskaudella.
Hallitus sopi budjettiriihessään toimista, joilla se tavoittelee työllisyyden kasvua parantamalla myös vaikeasti työllistyvien asemaa. Mediassakin on viime aikoina näkynyt kiitettävästi osatyökykyisten heikko työllistyminen.
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE teki syksyllä 2017 kyselyn vammaisille ihmisille vammaisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Kyselyn perusteella oikeus työhön on asia, joka toteutuu vammaisten henkilöiden oikeuksista heikoiten.
Tulevaisuuden työelämä muuttuu nykyistä monipuolisemmaksi ja monimuotoisemmaksi. Säännöllinen ansiotyö ei välttämättä katoa tulevaisuudessakaan, mutta sen rinnalle saattaa tulla monenlaisia työnteon malleja. Perinteinen työsuhde ei ole ainoa tulonlähde, vaan tulevaisuudessa toimeentulo koostuu eri lähteistä.
Julkilausuman allekirjoittaneet tahot ovat sitoutuneet esittämään konkreettisia toimenpiteitä, joita aikovat tehdä julkilausuman tavoitteiden toteuttamiseksi.
Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti julkaistiin maaliskuun lopussa. Työryhmää veti professori Juho Saari. Pääministeri Juha Sipilä asetti vuoden 2017 alussa työryhmän, jonka tehtävänä oli hakea uusia toimintatapoja ja keinoja pitkään jatkuneen yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämiseksi. Saaren työryhmä esittää myös joitakin suoraan vammaisten henkilöiden eriarvoisuuden vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä.
Aktiivimalli kuohuttaa ja sillä on niin puolustajia kuin vastustajiakin. Aktiivimalli on kuitenkin jo nyt voimassaolevaa lainsäädäntöä. Sen kanssa on elettävä, vaikka kansalaisaloite kerää huiman määrän allekirjoituksia ja palkansaajajärjestöt pohtivat mielenilmauksia.
Invalidiliitto on yhdessä muiden Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen kanssa jättänyt kasvupalvelujen ja aluekehittämisjärjestelmän uudistamisen ohjausryhmälle sekä lakipaketin valmistelijoille kannanoton työolosuhteiden järjestelytuen säilyttämisen puolesta.