Hero image
Suomi on yksi parhaista maista
Otsikon mukaisilla sanoilla aloitti Juho Saari esityksensä sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä. Hyvinvointivaltion kannattajien määrä on Suomessa valtavan korkea ja järjestelmällämme on laaja kannatus kansalaisten keskuudessa. Samaan aikaan mielipidemittaukset osoittavat, että suomalaiset eivät ole samassa veneessä ja eriarvoisuus on lisääntynyt.
Juho Saari totesi, että on kiistatonta, että perusturva on jäänyt jälkeen, eivätkä kaikki ole päässeet positiiviseen kehitykseen mukaan. On myös selvää, että meillä on kannustin- ja byrokratialoukkuja. Saaren työryhmä on tehnyt ensimmäiset ehdotuksensa Sipilän hallitukselle jo viime keväänä ja syksynä ennen tämän kevään raporttiaan. Näitä esityksiä hallitus on jo toimeenpannut.
Eriarvoisuuskehityksen pysäyttäminen hallituksen loppusuoran agendalla
Sipilän hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019–2022 lupasi pieniä parannuksia minimitason perusturvaan sekä takuueläkkeeseen. Nämä korotukset ovat askel kohti perusturvan yhdenmukaistamista. Lisäksi kehysriihessä hallitus sopi lääkkeiden maksukaton alentamisesta. Juho Saari kuvasi hallituksen toimintaa siten, että ensin poikkaistaan pää ja sitten aletaan sovittaa sitä takaisin.
Sipilän hallitus aloitti tiukalla talouden kuurilla ja päätyi höyläämään julkista taloutta monesta kulmasta. Nyt kun talous on lähtenyt kasvuun ja työllisyysaste kohonnut, on hallituksen helpompi tehdä myös kädenojennuksia pienituloisten suuntaan. Vaikuttaa siltä, että kansalaisjärjestöjä on kuultu ja eriarvoistumisen kehitystä halutaan lähteä kääntämään hallituksen viime metreillä.
Oma roolinsa kehysriihen päätöksissä on ollut myös Juho Saaren työryhmällä, joka jätti eriarvoisuutta käsitelleen raporttinsa hallitukselle muutama viikko ennen kehysriihtä. Saaren raportti pitää sisällään useita tulevaisuuteen liittyviä eriarvoisuutta vähentäviä keinoja.
Palveluiden moniammatillinen koordinointi
Saaren työryhmä esittää vammaisten henkilöiden eriarvoisuuden vähentämiseksi palvelujen moniammatillista koordinointia. Sosiaali- ja terveyspoliittisessa ohjauksessa, erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun ja toimeenpanon yhteydessä tulisi laaja-alaista tukea ja palvelua tarvitseville henkilöille tehdä moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva, asiakkaan palveluita ja etuuksia selkeyttävä suunnitelma. Saaren työryhmä toteaa, varsin oikeaan osuen, että vammaisuuden perusteella myönnettävät tukitoimet ovat jakautuneet lukuisiksi eri toimenpiteiksi eri elämänvaiheissa ja -alueilla. Työryhmä näkee, että palvelujen ja etuuksien tarkoituksenmukainen ja yhdenvertaisuutta varmistava kokonaisuus edellyttää tukea koordinointiin. Moniammatillinen suunnitelma kohdentaisi etuudet ja palvelut asiakkaan ja resurssien kannalta nykyistä paremmin ilman, että vammaisuudesta tai sairaudesta aiheutuvien lisäkustannusten kompensaatiota heikennetään. Asiakassuunnitelmaan tulisi lisäksi kirjata aina se yksikkö, joka vastaa asiakassuunnitelman laadinnasta ja palvelujen tarkoituksenmukaisesta koordinoinnista.
Saaren työryhmän ajatus kuulostaa vaatimattomalta, eikä tunnu tuovan juurikaan uutta ajattelua. Tosiasia kuitenkin on, että päätöksiä palveluista tehdään usein vain yhdestä näkökulmasta, joko terveydenhuollon tai sosiaalihuollon näkökulmasta. Puhumattakaan, että palveluja oikeasti mietittäisiin yhteistyönä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kesken tai että mukana olisi myös esimerkiksi työllisyyspalvelujen puolelta ammattilainen. En väitä etteikö näin jossain päin tehtäisi, mutta yleiseltä käytännöltä se ei vaikuta. Tämän suuntainen integraatiokehitys on sote-uudistuksen tavoitteena ja toivon mukaan myös toteutuu.
Saaren työryhmä arvioi, että sote-uudistuksen myötä tulee arvioitavaksi henkilökohtaisen budjetin ja vammaisetuuksien suhde. Kokonaisuuteen kuuluu myös palveluasumisen, asiakasmaksujen ja toimeentulotuen tason tarkastelu asiakas- ja kustannusnäkökulmasta. Nämä asiat tarkentunevat Saaren jatkaessa työtään TOIMI -hankkeen selvityshenkilönä.
