Vammaisoikeus-dokumentti käyttöön!
Sanotaan, että valtion virkamies pudottaa kynän virka-ajan päättymiseen mennessä klo 16:15. Nyt minä voin pudottaa oman kynäni.
Poikkeusoloissakin olemme toisiamme varten – emme vastaan
Koronavirusepidemia on vaikuttanut monin tavoin suomalaiseen arkeen. Valtiovalta on reagoinut toimenpiteillä ja elämme nyt poikkeustilassa. Kansallisen turvallisuuden nimissä kansalaisten perusvapauksia on rajoitettu, ja tämä on vaikuttanut mm. erilaisten tapahtumien peruuntumisiin.
Kuntoutuskomiteasta konkretiaan
Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä on mainio tilaisuus vahvistaa kuntoutuksen merkityksellisyyden huomioimista osana yksilöllistä hoitoketjua ja palvelukokonaisuutta.
Toteutuuko vammaisten osallisuus paikallisesti?
Aivan aluksi esitän tärkeän kysymyksen, miten vammaisten henkilöiden osallisuus toteutuu alueellisesti vammaisneuvostojen kautta?
Vammaisten naisten lasikatosta
Onko työelämässä lasikatto vammaisille ja etenkin vammaisille naisille? Mikä on vammaisen euro, entä vammaisen naisen euro?
Vammainenkin voi olla äiti
Lainaan kuulemaani lentävää lausetta: ”Vammaiset eivät ole mitään sukupuolettomia puutarhatonttuja”. Vammaisetkin ovat miehiä, naisia tai jotain siltä väliltä niin kuin muutkin. Vammaisillakin on oikeus rakastua, tuntea vastarakkautta, perustaa perhe ja saada lapsia oman valintansa mukaan.
Haihtuiko YK:n vammaissopimuksen henki savuna ilmaan?
YK:n vammaissopimus tuli Suomessa voimaan kesällä 2016. Sopimuksen voimaantuloa odotettiin pitkään ja hartaasti.
Mitä kuuluu pohjoismaisille liikuntavammajärjestöille?
Nordiska Handikappförbundet (NHF) piti jälleen hallituksen kokouksen. NHF on 73-vuotias pohjoismainen liikuntavammajärjestö, jossa on edustus jokaisesta pohjoismaasta. NHF:n hallitus kokoontuu säännöllisesti kahdesti vuodessa jossakin pohjoismaassa, joista toisen kokouksen yhteydessä järjestetään seminaari valitusta teemasta. Lokakuussa 2019 Tanskassa järjestetään seminaari henkilökohtaisesta avusta.
Jäikö valas verkkoon?
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näin todetaan Suomen perustuslaissa. Suomalainen yhteiskunta on yksi tasa-arvoisimmista maista ja meillä on myös kansainvälisesti verrattuna esimerkillinen vammaispalvelulainsäädäntö.
Yhteistyöllä kohti parempia palveluja
Asiakkaiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen on keino vaikuttaa, joten se on tärkeä osa demokratiaa.
Kolikon oikeudellinen puoli voimavararajauksesta
Olemme saaneet seurata kuumana käynyttä keskustelua paraikaa eduskunnan valiokuntakäsittelyssä olevan uuden vammaispalvelulakiesityksen henkilökohtaisen avun voimavararajauksesta.
Vammaisten henkilöiden oikeus liikkumiseen on varmistettava
Liikkuminen on ihmisen luonnollinen perusoikeus ja oikeastaan osallistumisen edellytys. Liikkumisvapauden täysimääräinen käyttäminen edistää vammaisen ihmisen itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta, jotta vammainen henkilö voi elää omannäköistä eloisaa elämää.
Uusi vammaislaki - valmennus ja tuki sekä henkilökohtainen apu peilikuvat toisilleen
Lakiesitys uudeksi vammaispalvelulaiksi on annettu eduskunnalle. Ehdotetun lain keskeinen lähtökohta on, että vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja osallisuus toteutuvat olennaisena osana ihmisarvoista elämää.
Mukavasti mukana pohjoismaisessa vaikuttamistyössä
Pohjoismainen liikuntavammajärjestö Nordiska Handikappförbundet (NHF) piti lokakuun alussa hallituksen kokouksensa Helsingissä. Invalidiliitto on jäsenjärjestö ja toimi tällä kertaa kokousisäntänä.
Hallituksen budjettiesitys vammaispalveluihin perusteltu
Pääministeri Juha Sipilän budjettiriihi lisäsi yllättäen lisämäärärahan vammaispalvelujen järjestämiseen liittyvän ohjauksen tehostamiseen. Sen mukaan kuntien ja kuntayhtymien hankintaosaamista vahvistetaan.
Koko maailma oli kylässä
YK:n vammaissopimuksen artikla 40 edellyttää, että sopimuspuolet kokoontuvat säännöllisesti yleissopimuksen toimeenpanoon liittyvissä asioissa. Osapuolikokous järjestettiin 11. kerran New Yorkissa YK:n päämajassa 12.–14. kesäkuuta.
YK:n vammaissopimus puhututti Raumalla
Olin kouluttamassa Rauman vammaispalveluiden pyynnöstä YK:n vammaissopimuksesta Raumalla 3.5.2018. Iltapäivän koulutustilaisuudessa oli yli 30 innokasta osallistujaa ja keskustelu oli runsasta.
Katse esteettömään tulevaisuuteen
Tulevaisuusajattelu on taitolaji ja strateginen kyky, totesi professori Sirkka Heinonen Invalidiliiton esteettömyyskeskus ESKEn seminaarissa 14.3.2018. Sain kunnian toimia seminaarin puheenjohtajana ja saada aitiopaikalta erinomaisen katsauksen esteettömyyden ja saavutettavuuden ajankohtaisiin aiheisiin.
Hankintalaki – uhka vai mahdollisuus?
Vammaisjärjestöt kokosivat voimansa ja tekivät yhteistyössä ensimmäistä kertaa kansalaisaloitteen. Sen tarkoitus on muuttaa voimassaolevaa hankintalakia siten, että hankintalain kilpailutusmenettelyä ei sovelleta vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpitoa koskevien vammaispalveluiden hankintaan.
Ihmisarvoista työtä ja toimeentuloa edistämässä
Terveisiä ja kuulumisia Etiopiasta ja liittomme etiopialaiselta kumppanijärjestöltä DDI:tä! Tämä on toinen blogikirjoitus, jossa kerron Etiopian matkastani marraskuussa.